Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Kalagurun taustavaikuttajiin ja Team Westin Finland:iin kuuluva Jan-Erik ”Janne” Norrgård onnistui vertikaalijigaamaan alkukesästä yhden Suomen suurimmista ja mahdollisesti pisimmän vapavälinein pyydetyn kuhan Etelä-Suomalaiselta järveltä. Kalalla oli painoa huimat 12,3 kg ja pituutta upeat 102 cm. Luonnollisesti kala vapautettiin valokuvauksen jälkeen. Kalastukstekniikkana Janne harrasti pelagista vertikaalijigausta, jolla pyritään etsimään kaikuluotaimella isompia yksittäisiä kaloja, joille kohdistetusti esitellään viehe ja yritetään saada kala houkutteltua iskemään siihen.
Jannen iso palkinto tuli vuosien kovan työn tuloksena useita eri järviä tutkimalla sekä kalan vuosikiertoa ja päivittäisiä olosuhteita seuraamalla. Jannen vieheväri valintaa kyseiselle järvelle tuki Kalagurun ehdotus.

Päivän tapahtumista Janne itse kertoo seuraavaa;

”Kalastan paljon eri vesistöissä, ja pyrin aina laajentamaan aluettani tutkimalla uusia paikkoja, silti käyden myös vanhoillakin paikoilla. Olin ottanut uuden isohkon järven tämänvuotiseksi kuhakohteekseni. Taustatyötä tehdessäni olin valikoinut kohdejärveltä kolme hieman erilaista aluetta tutkittavakseni käynneilläni. Tämä auttaa paremmin ymmärtämään järven kuhien käyttäytymistä.”
”Ensimmäinen hieman suojaisampi alue oli osoittautunut tyhjäksi arvaksi, mutta toiselta, isomman selän reunuksella sijaitsevalta alueelta paikallistin syönnöskalat syvästä vedestä selän reunalla. Syönnösparvet olivat painautuneet penkkaa vasten, johon tuuli oli puhaltanut useamman päivän. Kuhat olivat tulleet valmiiksi katettuun pöytään ruokailemaan.”
”Keli oli sadetta ennakoiva ja tumma, auringon pilkahtaessa vain ajoittain esiin hetkeksi pilvien välistä. Kalaguru ja oma kokemukseni puolsivat passiivisävyjä, joten valitsin Westin Twin Teez:in musta/kulta värissä.”
”Ensin löysin alueelta vain pienempiä kuhia mutta uskoin myös isojen kalojen olevan pelikentällä kunhan vain jaksan etsiä. Lopulta ahkeran hakemisen jälkeen paikallistin kaikuluotaimellani isomman kalan 6 metriä veneen alla penkan ulkopuolelta syvemmän veden päältä.”
”Sain vieheeni uitettua kalan näkökenttään, ja hetken houkuttelun jälkeen se kiinnostui siitä ja iski kiinni. Välittömästi vastaiskun tehtyäni kala alkoi uida kovaa vauhtia pintaa kohti ravistaen samalla päätään suurkuhamaisesti. Sain kuitenkin siiman pidettyä tiukalla ja koukut pysyivät kiinni kidassa. Vain hieman veneen alla kala kääntyi raivoisasti ympäri ja puski takaisin 6-7 metrin syvyyteen, jonne se päättäväisesti pysäköi itsensä juromaan. Aina kun sain kalan pumpattua lähemmäs venettä, se päätti palata takaisin samaan syvyyteen ja pysyä siellä. Pidin kuitenkin jatkuvasti kovaa painetta vavallani jotta kala ei väsyisi liikaa pitkitetyssä taistelussa. Hetken aikaa miteltyämme sain kalan haaviin ja katsoin sen mahtavaa kokoa irrottaessani vieheen sen suusta.”
”Annoin haavin vielä pysyä veneen sivulla havas vedessä valmistellessani kuvaus, punnitus- ja mittausvarusteet. Nostin kalan sen jälkeen haavin kanssa suoraan maton päälle. Punnitus tapahtui kalan maatessa haavin havaksessa käyttäen kahta samanlaista vaakaa ja lopuksi vähentäen kokonaistuloksesta havaksen paino. Näin toimiessa kala ei vahingoitu punnituksessa. Perinteistä leuan alta tapahtuvaa roikutus-punnitusta pitää aina välttää jos kala aiotaan vapauttaa. Pikaisen kuvaussession jälkeen nostin kalan varovasti takaisin veteen, ja sain vielä lyhyen hetken pidellä sitä käsissäni ennen kuin kohtaamisemme päättyi kuhan sukeltaessa majesteetillisesti takaisin syvyyksiin, itseni jäädessä veneeseen yhtä upeaa kokemusta rikkaampana.”

Jannen kuhasta lisää voi lukea vieheen valmistajan Westinin ja Suomen Vapaa-ajan Kalastajien sivuilta

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Pingon kuumat haukipaikat Ahvenanmaalle

Pingon kuumat haukipaikat Ahvenanmaalle

Hauki on edelleen virkistyskalastajien ykköskohde. Isoksi kasvava peto tarjoaa urheilukalastajalle elämyksiä, ja oikeastaan ainoan mahdollisuuden tavoittaa yli 10 kg:n kala heittouistelemalla. Ahvenanmaa on ollut aikojen alusta haukiparatiisin maineessa, mutta viime vuosina ylistyslaulusta on alkanut kuulumaan soraääniä. Monet suositut paikat ovat hiipuneet liian voimakkaan kalastuspaineen alla ja kalojen keskikoko on selvästi pienentynyt.

Pingon lista

Jotta tavoittaisi unelmakalan Ahvenanmaalta, kannattaakin reissu suunnata uusille paikoille, ja mieluummin sellaisille, jotka eivät ole niin vahvasti yleisessä tiedossa. Ahvenanmaalta löytyy paljon yksityisiä vesialueita, jotka ovat pieniä, mutta sitäkin kalaisampia. Alla Ingmar ”Pingo” Erikssonin listaus kuumimmista paikoista.

Prästön

Prästön kalastusalue Sundissa on Pingon mukaan hyvää aluetta hauen ja ahvenen kalastukseen. Alue on erittäin monipuolinen kaislikkolahtineen ja syvine salmineen. Alueelta löytyy voimakkaasti virtaavia salmia, ja syviä kaislareunoja, mutta myös matalia kutulahtia. Pingon mielestä paikkaa kannattaa kalastaa läpi kauden, mutta parhaimmillaan se on syksyllä. Bomarsundin salmesta ja Prästön itäreunasta tavoittaa syksyllä myös ahvenen. Alueella itsessään ei ole majoitusta, mutta lähimmät majoituspaikat ovat Kastelholms Gästhem ja Klingbergs stugby. Veneen saa laskettua kalastusalueen luoteiskulmasta, Delvikistä. Venesataman katuosoite on Delvik-vägen 19.

Sandö

Sandösundin leirintä-alue mökkeineen Vårdössä on puolestaan mielenkiintoinen alue hauen kalastukseen.
Alueella on vaihtelevasti karikoita ja matalia kutulahtia. Keväällä on mahdollisuus isoihin kutuhaukiin, ja vahingossa saattaa saada hopeakylkisen taimenenkin. Mökkikylästä voi vuokrata veneen, ja lähistöllä on veneramppi niille, jotka haluavat tuoda oman veneen mukanaan. Pingon mukaan kalastus on parhaimmillaan keväällä aina Kesäkuulle saakka ja syksyllä vesien viilennettyä. Alue on laaja, ja siellä on mahdollisuus kalastaa suojassa tuulisillakin keleillä. Mökkikylästä vuokrataan myös veneitä.

Lumparland

Villa Kommodore sijaitsee Lumparlandissa Lumparnin ja Kapellvikin välisellä niemellä. Länsipuolella aukeaa Lumparn, jonka reunoilta voi Pingon mukaan syksyllä tavoitta vauraamman silakka-hauen. Niemen itäpuolella on Kapellvikin suojainen lahti, jota voi kalastaa kovallakin tuulella. Lahdessa on Villa Kommodoren omistajalla omia vesialueita. Kapellvikin lahti on Pingon mukaan yksi Ahvenanmaan laajimmista kutualueista, joten siellä on mahdollisuus todella isoon kalaan.

Finnström

Bomans Stugor sijaitsee Finnströmin kunnassa, pääsaaren pohjoisosassa. Mukavuuksilla varustettu mökkikylä on keskellä isoa lahtea joka keväisin houkuttelee kutulastissa olevia haukia häähumuihin.
Pingon mukaan mökkikylän omat vesialueet ovat olleet varsin tuottoisia ympäri vuoden. Alueen suuri vahvuus on suojaisuus, koska iso lahti on aina riittävän suojassa, riippumatta tuulen suunnista. Mökkikylä on hyvin varustettu ja veneitä on mahdollisuus vuokrata. Tarvittaessa on mahdollisuus myös opastettuihin matkoihin.

Sund

Eden stugor sijaitsee Sundin kunnassa lähellä Kastelhomin linnaa. Mökkikylän edustalla on alueen omat vesialueet, mutta kannattaa ehdottomasti suunnata myös maakuntahallituksen Kastelholmin vesialueille.
Kastelholmin pitkä ja kapea lahti on Pingon mukaan kuuma paikka ympäri vuoden. Mökit ovat hyvää tasoa ja mökkikylästä saa vuokrattua veneitä.

Ängö

Todennäköisesti Ahvenanmaan kuumin haukipaikka on Ängö Vårdössä. Alueen laajat vedet ja erittäin pieni kalastuspaine mahdollistavat uskomattomia haukipäiviä. Alueelle pääsee vain oppaan kanssa ja päivän kalastuksen hinta on 650 €+ alv. Veneeseen mahtuu maksimissaan neljä kalastajaa. Ängön vesialueella tavoittaa syksyllä myös ahvenen ja meritaimenen.

Tietoja opastetuista kalastusmatkoista;
Pingo Eriksson
Mob 045-573135599
sportfishingmagazine@gmail.com

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Kaikilla kalastaijilla on oma käsityksensä uistinväreistä. Uistimista puhuttaessa keskustelu tiivistyy, kun aletaan puhumaan ottiväreistä ja suosikkiuistimista. Olen vuosien varrella huomannut että suurin osa kalastajista puhuu ainoastaan ns. selkäväreistä, mikä on mielestäni vähiten merkitsevä tekijä silloin kun punnitaan uistimen kalastavuutta ja sopivuutta kyseiseen tilanteeseen. Usein jätetään kokonaan huomioimatta uistimen peilaavuusominaisuudet tai tummuusaste.

Selkävärin merkitys on pieni

Olen huomannut että selkävärin merkitys on usein marginaalinen, ja kala valitsee kohteensa juuri peilaavuuden ja tummuusasteen perusteella. Helposti sen huomaa silloin kun tarjoilee samalla selkävärillä esimerkiksi kahta eri tummuusastetta tai peilaavaa metallipintaa. Jos selkävärin tummuusaste on sama, voi kahdella eri selkävärillä saada yhtä hyvin kalaa samaan veneeseen, mikäli uistimien muut ominaisuudet ovat vastaavat.
Jigikalastuksessa ero vielä korostuu, jos muuttaa samanväriseen peruskumiin eriväriset hileet. Kalan nappi joko paranee tai heikkenee vaihdon seurauksena.
Uistimien kalastavuuden keskiössä ovat myös uistimen kontrastitekijät. Käyttämällä voimakkaita tumman ja vaalean kontrasteja voidaan yleisväritykseltään tummasta uistimesta tehdä näkyvä ja samalla myös kalastava.

Kirkkaalla ilmalla vaaleaa ja tummalla tummaa, vai jotenkin muuten?

Itse päätän tarjottavan uistimen tummuusasteen kalan aktiivisuuden mukaan. Pohdintani helpottamiseksi päätän kalastustilanteen aluksi, käytänkö tummia vai vaaleita uistimia. Pohdinnassa ovat myös uistinpintojen peilaavuus ja peilaavuuden voimakkuus. Näillä asetuksilla suoritan valinnat, jotka yleisesti ottaen ovat osuneet hyvin kohdalleen.

Uistinvärien käsitteissä keskeisintä mielestäni on uistimen tummuusaste. Onko uistin vaalea, keskivaalea tai tumma. Merkitsevää on onko lusikka uistimessa esimerkiksi musta vai vaalea etupinta, tai onko jigin pääsävy vaalea vai tumma. Myös vaappujen tai muiden kalanmallisten uistimien osalta käydään sama pohdinta ennen uistinvalintaa.

Peilaavuuden merkitys

Toinen merkitsevä ja usein myös ratkaiseva tekijä on uistimen peilaavuusominaisuudet ja peilaavuuden voimakkuus. Peilaavuudella tarkoitan uistimen välkehtimistä vedessä. Skaala on laaja ja liikkuu välillä valkohopea- mattakupari. Koska kontrastitekijät ovat keskeisessä osassa uistimen näkyvyyden osalta vaihtelevat, eri metallien peilaavuusominaisuudet myös uistimen tummuusasteen mukaan.
Kolmantena mietin ns. selkävärien roolin. Sen poimin tilanteen mukaan siten että se vastaa taivaanrannan väriä, mutta mielestäni se on viimekädessä lähes yhdentekevä, mikäli muut asetukset ovat kohdallaan.
On myös syytä huomata että uistimissa olevat pienet pisteet eivät yleensä vaikuta uistimen kokonaisvaikutelmaan, vaan niiden tuoma lisä on lähinnä kosmeettinen. Jotta väri olisi merkitsevä, pitää sen ylettyä uistimen päästä päähän tai jollain muulla tavalla kattaa vähintään neljännes uistimen pinta-alasta.

Mikä on vaalea, ja mikä tumma ?

Tähän kysymykseen on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on vastaajaakin. Itse luokittelen vaaleisiin väreihin valkoisen, keltaisen, vaaleanvihreän ja vaaleansinisen. Myös punaisesta skaalasta löytyvät sävyt oranssi, ja pinkki menevät tähän kategoriaan. Keskivaaleita ovat vaaleanruskea ja vaaleanharmaa. Tummia sävyjä ovat puolestaan musta, tummanruskea, tummanharmaa, tummansininen ja tummanvihreä.
Usein uistimet sisältävät näiden kaikkien yhdistelmiä, ja eri värit dominoivat erilaisissa vesi- tai valaistusominaisuuksissa.

Metallin valinta-peilaavuusominaisuudet

Uistimen peilaavuusominaisuudet ovat usein ratkaisevia, ja etenkin silloin kun kala on passiivista. Peilaavuusominaisuuksilla tarkoitan uistimen kykyä välkehtiä vedessä kyseisissä kalastusolosuhteissa. Itse suosin tummempia metalleja kuten kultaa, ja kuparia, koska voimakkaasti vedessä välkkyvä uistin vaatii todella aktiivisen kalan, jotta se uskaltaa iskemään. Jigeissä on aivan sama asia, ja suosin siellä kulta-tai kuparihileitä, tai todella passiiviselle kalalle ainoastaan mustia hileitä. Myös täysin hileettömät tummat jigit ovat olleet passiivisten päivien pelastajia. Peilaavuusominaisuudet kannattaa todentaa uittamalla uistinta vedessä.
Jos aurinko paistaa edes osittain, kannattaa uitto tehdä siten että auringonvalo osuu uistimeen. Tällöin saat kuvan uistimen peilaavuudesta.
Mattapintaiset uistimet- päivän pelastajia

Olen sitä mieltä että erilaisilla mattapintaisilla ja kokonaan maalatuilla uistimilla voidaan kattaa 90 % kalastustilanteista. Vaikeissa olosuhteissa passiivista kalaa kalastettaessa, ei uistin saa välkehtiä liian voimakkaasti. Maalatut uistinpinnat riittävät myös aktiiviselle kalalle, jos uistimet ovat vaaleita ja erottuvia.
Aivan perusvärien mustan ja valkoisen yhdistelmillä voidaan kattaa noin puolet kalastustilanteista.

Ajatukset yhteen

Kun siis valitset seuraavaksi viehettä, käy läpi asiat alla olevan muistilistan mukaan;

1) Päätä uistimen tummuusaste
2) Valitse peilaavuuden voimakkuus
3) Sovita selkäväri yleiseen valaistukseen sopivaksi.

Jos et saa tuntumaa kalaan muuta tarjousta järjestelmällisesti. Muuta yhtä ylläolevista tekijöista kerrallaan paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit