Tärpit ja seuriot kaloiksi

Tärpit ja seuriot kaloiksi

Kalastettaessa tulee paljon muitakin kontakteja kalaan kuin saatuja kaloja. Kalat seuraavat uistimia, tai käyvät rokottamassa agressiivisesti ohi kiitävää viehettä. Jigatessa kalat saattavat roikkua hännässä, ottamatta jigiä kunnolla suuhunsa. Kalakontaktit ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan täsmäyttää kalastustapa ja vieheet kaloille sopivaksi. Kun tapahtumia on kaksi tai kolme samalla uistimella, mutta ei saatuja kaloja, on syytä muuttaa tarjousta tai tarjoilutapaa.

Muutoksen logiikka

Kun tärpin jälkeen aloitan muutoksen tekemisen, on peruslogiikka varsin selkeä. Jos kala on agressiivisesti rokottanut viehettä, on viehe laukaissut kalan iskurefleksin. Todennäköisesti viehe on ollut liian voimakas jotta kala olisi hyväksynyt sen kunnolla. Tämän tyyppisten tapahtumien jälkeen miedonnan uistimen kokonaisvaikutelmaa. Selkein tapa miedontaa viehettä, on vieheen värin tai peilaavuuden vaihtaminen, siten että kaikki muut tekijät pysyvät samana. Kaivan siis rasiasta tismalleen saman rungon, joka on tummempi tai peilaa vähemmän.
Jos tismalleen samaa runkoa ei ole, pysyn samassa uistintyypissä ja kokeilen pinnoiltaan miedompaa vaihtoehtoa. En vaihda kevennettyä lusikkaa metallilusikkaan tai haukishadia vaappuun. Passiivisen kalan kanssa pienetkin muutokset voivat olla erittäin merkittäviä. Pyrin siis seuraavaksi tarjoilemaan sunnilleen saman tyyppisestä rungosta miedomman vaihtoehdon.

Miedompi uinti tai pienempi uistin

Jos on niin että vastaavissa rungoissa ei löydy miedompaa vaihtoehtoa, kokeilen lievemmin uivaa runkomallia jotta löytäisin vieheen joka kelpaa kalalle. Miedommin uivassa mallissa käytän yleensä suunnille samaa pintaa kuin vieheessä, johon sain tärpin. Samalla pyrin hieman hidastamaan uittoa, mikäli mahdollista.
Myös uistinkokoa pienentämällä voi lieventää uistimen kokonaisvaikutusta. Uistinkokoa pienennettäessä kannattaa pitää kaikki muut vieheen ominaisuudet samoina, kuin tärppäävässä vieheessä. Sama uintiliike ja sama uistinpinta.
Tärppääviä kaloja tulee kaikilla kalan aktiivisuustasoilla, ja niihin reagointi on suhteellisen helppoa. Miedonnetaan kokonaisvaikutelmaa, kunnes kala ottaa uistimen kunnolla. Tiedän että eri kalastajat haluavat pelata eri tekijöillä hieman eri tavalla. Joku miedontaa vaikutelmaa pienentämällä viehettä, toinen hakee muutosta uintiin. Tärkeää ei ole se miten muutoksia tehdään, vaan se että edetään loogisesti ja portaittain.

Seuriot ovat aktiivisia kaloja

Seurioiden osalta tilanne on puolestaan päinvastoin. Seuraava kala on kiinnostunut vieheestä, mutta uistimen luoma ärsyke ei riitä iskurefleksin laukaisimiseen. Seurioita tulee yleensä silloin kun kala on aktiivinen, koska passiivinen kala ei yleensä viitsi lähteä uistimen perään.
Näissä tilanteissa yleensä lisään aina uistimen erottuvuutta tai uintia. Logiikkani on sama kuin tärppien osalta. Pysyn samassa rungossa ja yritän lisätä vieheen erottuvuutta. Erottuvuudessa yritän ensin lisätä uistimen peilaavuutta. Lisään mukaan peilipinnan tai muutan olemassa olevaa peilipintaa voimakkaammin peilaavaksi. Mikäli uistinlaatikoista ei löydy lisää peilaavuutta pyrin muuttamaan vieheen perusväritystä vaaleammaksi, räikeämmäksi tai muuten voimakkaammin erottuvaksi. Samalla logiikalla kuin tärpeissä, haen oikeiden pintojen puuttuessa voimakkaampaa uintia, tai lopuksi isompaa uistinta.

Milloin viehe on kohdallaan ?

Jos saat kaloja, jotka ovat ottaneet vieheen kunnolla suuhunsa, voit olla varma että viehe on kelvannut kalalle maksimaalisella tavalla. Toinen tapa havainnoida on se että kalat tulevat haaviin saakka, eivätkä putoa matkalle. Näissä tilanteissa viehe on todennäköisesti tartutustilanteessa ollut kunnolla kalan suussa, ja on vastaiskun voimasta jäänyt leukaan kiinni. Olen ollut myös tilanteissa, joissa nopeakätiset kalastajat ehtivät tartuttamaan kopauttavan kalan. Lopputuloksena on usein huulesta kiinni ollut kala, tai joskus jopa selkäevän takaa.

Jigissä roikkujat

Jigatessa käytän hännässä roikkujiin samaa logiikkaa kuin uistinkalastuksessa tärppeihin. Eli pyrin miedontamaan jigin kokonaisvaikutelmaa. Usein jigatessa tulee sellainen olo että vaikeissa olosuhteissa kalan pettäminen vaatii huomattavasti enemmän hienosäätöä, kuin uistinkalastuksessa. Olen myös huomannut että ottirungot ovat hyvin paljon päivän aktiivisuudesta kiinni. Yleensä on myös se tilanne, että ainoastaan yksi runkomalli kelpaa kunnolla.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit