Ahvenanmaan meritaimenprojekti | Kalagurun Blogi

 

Ahvenanmaa on varmasti saalisvarmin meritaimenen kalastuspaikka Suomen rajojen sisäpuolella. Pitkäjänteinen istutustyö on pitänyt kannat kunnossa ja saalista on tullut hyvin, joskus jopa erinomaisesti. Koska saarimaakunta elää kalastusmatkailusta, on siellä päätetty tehdä asiat vieläkin paremmin, ja oppia on haettu eteläiseltä Itämereltä, Gotlannista.

Gotlannin kanta

Gotlannin meritaimenkanta on oma pieni erikoisuutensa Itämeren lajistossa. Saaren ympärillä parveilevat kalat ovat sen omien pikku jokien, ja purojen tuotantoa. Jostain syystä ne eivät vaella Itämerellä, vaan pysyvät saaren tuntumassa syönnöstämässä, ja nousevat aina kutemaan Gotlannin jokiin ja puroihin.

Gotlannin kannan paikallisuudesta innostuneena Ingmar ”Pingo” Eriksson päätti vuonna 2005 tuoda Gotlannista hedelmöitettyjä mätimunia Ahvenanmaalle. Ajatuksena oli pyrkiä luomaan Ahvenanmaalle oma meritaimenkanta samaan tapaan kuin Gotlannissa.

Alku aina hankalaa

Pingon ajatus ja tavoitteet herättivät suurta vastustusta ja Gotlantilaiset eivät heti lämmenneet ajatukselle. Pelkona oli kantojen sekoittuminen, ja Gotlannin kannan geneettisen perimän katoaminen. Asioiden perinpohjaisen selvittelyn ja useiden lausuntojen jälkeen, saatiin kuitenkin Gotlannin maanomistajat myötämielisiksi, ja vuonna 2006 emokalojen lypsäminen voitiin aloittaa.

Perusajatus oli hedelmöittää mätimunat Gotlannissa, ja tuoda hedelmöitetyt mätimunat edelleen haudottavaksi Ahvenanmaalle. Operaatiota yritettiin kahdesti, ja vasta toisella kerralla saatiin riittävä määrä hedelmöitettyjä mätimunia haudottavaksi Ahvenanmaalle.

Mädistä kuoriutuneet istutettiin neljään eri puroon ympäri Ahvenanmaata. Toimenpide vaati paljon työtä, sillä purot piti ensin kunnostaa meritaimenelle sopivaksi. Neljään puroon istutetut pikkutaimenet kuitenkin menestyivät ja lähtivät merivaellukselle.

Hyviä tuloksia

Ahvenanmaalla on seurattu istutuspurojen elämää silmä kovana jo usean vuoden ajan. Häähumuja on vietetty säännöllisesti tyypillisten vieraiden ollessa kahden- kolmen kilon luokkaa. Juhlimassa on ollut isompiakin kaloja aina kuuteen kiloon saakka, mutta vahva epäilys on että ne eivät ole alkuperältään Gotlannista. Biologin mukaan meressä olevat meritaimenet ”haistavat” joessa olevat kutupuuhat, ja rientävät mukaan hauskanpitoon.

Syksyllä 2012 saatiin puroihin kutemaan ensimmäistä Ahvenanmaan omaa vuosiluokka, eli kaloja, jotka olivat kuoriintuneet luonnonkudusta Ahvenanmaalla. Kesäkuun lopussa 2013 puroissa oli havaittavissa suuria määriä smoltteja, jotka olivat peräisin edellisen syksyn kudusta. Määrät olevat kuulemma niin runsaita että sähkökalastusta ei kudun onnistumisen todentamiseen tarvittu.

Voidaan siis todeta että alkusysäys uuden kannan luomiselle on annettu, ja mahdollisuuden oman luonnonkannan luomiseen ovat olemassa. Turvallisuussyistä istutuspaikat ovat salaisia, ja niiden edustalla olevat alueet ovat rauhoitettuja kalastukselta. Pingo Erikssonin mukaan Ahvenanmaalla olisi mahdollista valjastaa kymmenkunta puroa poikastuotantoon, mikäli nykyisestä kokeilusta saadaan hyviä tuloksia. Saalismäärät Ahvenanmaalla ovat olleet lievässä nousussa viime vuosina, joten voidaan olettaa että ainakin lievää vaikutusta kantojen kasvuun on saatu aikaiseksi.

Pingon mukaan perinteisen kannan ja Gotlannin meritaimenen erottaa silmällä, koska Gotlantilaiset ovat paljon ilkeämmän näköisiä. Ilkeä meritaimen siiman päässä on mielikuva, joka saa jokaisen kalastajan mielikuvituksen laukkaamaan. Syksyllä 2016 kunnostetut purot olivat ajoittain turvoksissa kutevia kaloja. Näyttää vahvasti siltä, että Ahvenanmaan projekti oman meritaimen kannan luomiseksi on onnistunut.

 

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit