Kuun asennon merkitys kalastajalle

Kuun asennon merkitys kalastajalle

Kuun merkitys kalastajille on tiedetty jo vuosisatoja. Kalastajat ovat helposti pystyneet seuraamaan kuun kiertoa, ja sen vaikutuksia saaliiseen. Täytyy kuitenkin muistaa että ammattikalastajat käyttävät passiivisia pyydyksiä, joten niiden logiikka on hieman erilainen. Kalojen liikkuvuuteen kuun asento korreloi kuitenkin selvästi. Olen seurannut asiaa parikymmentä vuotta, ja vaihtanut näkemyksiä kovien saamamiesten kanssa. Alla summaan ajatukset joita on puseroon jäänyt matkan varrelta.

Ottikalenterit

Kuun kiertoon perustuvia otti kalentereita on julkaistu jo pitkään. Kaikkien kalakalentereiden ”äiti” on minun sukupolvelleni Abun ”Nyt Nappaa”- kalenteri, jota luettiin innokkaasti 1970-luvun lopussa ja 1980- luvun alussa. Kalenteri perustuu aivan puhtaasti kuun kiertoon, ja sen mukaan täysikuu ja uusikuu ovat parempia ajankohtia kalastukseen kuin niiden välillä olevat päivät. Itselläni kalenterin seuraaminen jäi vähemmälle takavuosina kun luvatun hyvän jakson kohdalle tuli liikaa huteja. Nykyään julkaistaan useampia otti kalentereita, jotka pohjautuvat nimenomaan kuun kiertoon.

Vaikutusajat

Olen huomannut että kuun asento vaikuttaa positiivisesti täydenkuun aluspäivinä (3-4 päivää ennen) ja päivän pari sen jälkeen. Uudenkuun vaikutus aika on hieman lyhyempi ja alkaa 2-3 päivää ennen uutta kuuta, ja jatkuu päivän sen jälkeen.

Todellinen vaikutus

Kuun asennolla on merkitystä, mutta yksinään se ei muodosta hyvää kalastusolosuhdetta. Parinkymmenen vuoden kollektiivisella seurannalla voin todeta, että hyväksi kalapäivä muodostuu kuitenkin jos mukana on muita positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Etelän puoleiset tuulet auttavat asiaa, samoin kuin voimakkaat ilmanpaineen muutokset. Otti uistimiin vaikutus on suhteellisen pieni, mutta ei kuitenkaan olematon. Kuun kierron hyvinä päivinä pitää käyttää hieman voimkkaammin erottuvia vieheitä kuin muina päivinä. Olen huomannut että kuun asennolla on merkitystä saaliin määrään ja ennen kaikkea kokoon. Kuunkierron hyvinä päivinä kalamäärät ovat keskimääräisesti hyviä, ja keskikoko selvästi suurempi.

Kuun asento ja kalalajit

Kalalajeilla on selkeästi eroja suhteessa kuun kiertoon. Lohikalat ja hauki reagoivat positiivisesti sekä täyteen kuuhun, että uuteen kuuhun, mutta ahvenkalat kuha ja ahven ainoastaan täyteen kuuhun. Uudenkuun aika on usein etenkin kuhan kalastajalle todella haasteellista. Jos olet valintatilanteen edessä, kannattaa siis uudenkuun aikaan kalastaa mieluummin lohikaloja ja haukea, kuin ahvenkaloja.

Yhteenvetoa

Kuukalenterit pitävät siis tietyiltä osin mielestäni paikkansa. Niitä kannattaa seurata ja ajoittaa reissuja kuun asennon osalta parempiin päiviin jos mahdollista. Kuitenkin kova korkeapaine tai pohjoisen puoleiset tuulet saattavat vesittää kuun asennon vaikutusta.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Superaktiivisen kalan kalastus- Helppoa vai vaikeaa ?

Superaktiivisen kalan kalastus- Helppoa vai vaikeaa ?

Ensikuulemalta kysymykseen tuntuu olevan helppo vastaus. Olen huomannut että todellisuus saattaa olla erittäin paljon toisenlainen. Ajoittain kalastaja huomaa olevansa tilanteessa, jolloin kalat vaikuttavat olevan erittäin haluttomia yhteistyöhön. Vaikka kaloja havaitaan paljon, varsinaiset iskut jäävät puuttumaan. Heittokalastajat näkevät paljon seurioita, ja kaikuluotaimella tilannetta havainnoivat huomaavat paljon aktiviteetteja mutta jäävät ilman kunnollista iskua. Mistä oikein on kysymys ?

Erittäin aktiivisen kalan käytös

Erittäin aktiivinen kala liikkuu paljon ja reagoi vieheeseen hyvinkin kaukaa. Siitä syystä kalastaja saa usein kontaktin kalaan kun tullaan kalapaikoille. Kalastajan haasteena on vieheen sovittaminen kalan aktiivisuustasoon sopivaksi siten että se laukaisee kalan iskurefleksin. Käyttäytymiseltään kala saattaa muistuttaa erittäin passiivista kalaa, koska lukuisat seuriot saattavat vaikuttaa passiiviselta käytökseltä.

Milloin ?

Kala on erittäin aktiivinen yleensä silloin kun ilmanpaine nousee voimakkaasti. Myös laskeva ilmanpaine aktivoi kaloja, mutta ei yleensä niin paljon, että se täyttäisi erittäin aktiivisen kalan tunnusmerkistön. Merellä voimakas veden nousu voi yhdessä muiden tekijöiden kanssa tehdä kaloista yliaktiivisia. Yleensä etelän puolelta puhaltavat tuulet lisäävät kalan aktiivisuutta, mutta eivät ole välttämättömiä jos ilmanpaine nousee riittävän voimakkaasti.

Mikä neuvoksi ?

Erittäin aktiivinen kala vaatii kovan ärsykkeen, jotta kalan iskurefleksi laukeaa. Käytännössä se vaatii kovia uistinpintoja, kuten vaaleita ja räikeitä sävyjä, sekä voimakkaasti peilaavia pintoja. Myös vieheen uinnin pitää olla voimakas ja erottuva. Olen huomannut että kriittisimmät elementit ovat uistimen peilaavuus ja uinti. Kokonaan mattapintaiset vieheet eivät välttämättä tuo tulosta, ja pienellä liikkeellä uivat vieheet eivät herätä kalaa. Uistimen uitto saa myös olla voimakasta, etenkin silloin, kun käytetään runkomalleja, jotka eivät ui voimakkaasti.

Vaalenna ja voimista

Jos tiedät että kala on erittäin aktiivinen, kannattaa rasiasta hakea kaikkein voimakkaimmin peilaavat, räikeät ja voimakaspotkuisimmat yksilöt. Käytä räikeitä ja valkoisia mattapintoja, ja tehosta niitä tarvittaessa voimakkaasti peilaavilla metalleilla. Suosi myös sellaisia runkoja, jotka antavat kalalle mahdollisimman voimakkaan herätteen. Jos seuriot muuttuvat tärpeiksi, maltillista hieman.
Erittäin aktiivisen kalan kalastus on samalla tavalla uskon asia, kuin erittäin passiivisen kalan kalastus. Erona ainoastaan se että yliaktiivisen kalan kanssa on mahdollisuus todella hyviin saaliisiin, kun oikea tarjous löytyy.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Kalagurun taustavaikuttajiin ja Team Westin Finland:iin kuuluva Jan-Erik ”Janne” Norrgård onnistui vertikaalijigaamaan alkukesästä yhden Suomen suurimmista ja mahdollisesti pisimmän vapavälinein pyydetyn kuhan Etelä-Suomalaiselta järveltä. Kalalla oli painoa huimat 12,3 kg ja pituutta upeat 102 cm. Luonnollisesti kala vapautettiin valokuvauksen jälkeen. Kalastukstekniikkana Janne harrasti pelagista vertikaalijigausta, jolla pyritään etsimään kaikuluotaimella isompia yksittäisiä kaloja, joille kohdistetusti esitellään viehe ja yritetään saada kala houkutteltua iskemään siihen.
Jannen iso palkinto tuli vuosien kovan työn tuloksena useita eri järviä tutkimalla sekä kalan vuosikiertoa ja päivittäisiä olosuhteita seuraamalla. Jannen vieheväri valintaa kyseiselle järvelle tuki Kalagurun ehdotus.

Päivän tapahtumista Janne itse kertoo seuraavaa;

”Kalastan paljon eri vesistöissä, ja pyrin aina laajentamaan aluettani tutkimalla uusia paikkoja, silti käyden myös vanhoillakin paikoilla. Olin ottanut uuden isohkon järven tämänvuotiseksi kuhakohteekseni. Taustatyötä tehdessäni olin valikoinut kohdejärveltä kolme hieman erilaista aluetta tutkittavakseni käynneilläni. Tämä auttaa paremmin ymmärtämään järven kuhien käyttäytymistä.”
”Ensimmäinen hieman suojaisampi alue oli osoittautunut tyhjäksi arvaksi, mutta toiselta, isomman selän reunuksella sijaitsevalta alueelta paikallistin syönnöskalat syvästä vedestä selän reunalla. Syönnösparvet olivat painautuneet penkkaa vasten, johon tuuli oli puhaltanut useamman päivän. Kuhat olivat tulleet valmiiksi katettuun pöytään ruokailemaan.”
”Keli oli sadetta ennakoiva ja tumma, auringon pilkahtaessa vain ajoittain esiin hetkeksi pilvien välistä. Kalaguru ja oma kokemukseni puolsivat passiivisävyjä, joten valitsin Westin Twin Teez:in musta/kulta värissä.”
”Ensin löysin alueelta vain pienempiä kuhia mutta uskoin myös isojen kalojen olevan pelikentällä kunhan vain jaksan etsiä. Lopulta ahkeran hakemisen jälkeen paikallistin kaikuluotaimellani isomman kalan 6 metriä veneen alla penkan ulkopuolelta syvemmän veden päältä.”
”Sain vieheeni uitettua kalan näkökenttään, ja hetken houkuttelun jälkeen se kiinnostui siitä ja iski kiinni. Välittömästi vastaiskun tehtyäni kala alkoi uida kovaa vauhtia pintaa kohti ravistaen samalla päätään suurkuhamaisesti. Sain kuitenkin siiman pidettyä tiukalla ja koukut pysyivät kiinni kidassa. Vain hieman veneen alla kala kääntyi raivoisasti ympäri ja puski takaisin 6-7 metrin syvyyteen, jonne se päättäväisesti pysäköi itsensä juromaan. Aina kun sain kalan pumpattua lähemmäs venettä, se päätti palata takaisin samaan syvyyteen ja pysyä siellä. Pidin kuitenkin jatkuvasti kovaa painetta vavallani jotta kala ei väsyisi liikaa pitkitetyssä taistelussa. Hetken aikaa miteltyämme sain kalan haaviin ja katsoin sen mahtavaa kokoa irrottaessani vieheen sen suusta.”
”Annoin haavin vielä pysyä veneen sivulla havas vedessä valmistellessani kuvaus, punnitus- ja mittausvarusteet. Nostin kalan sen jälkeen haavin kanssa suoraan maton päälle. Punnitus tapahtui kalan maatessa haavin havaksessa käyttäen kahta samanlaista vaakaa ja lopuksi vähentäen kokonaistuloksesta havaksen paino. Näin toimiessa kala ei vahingoitu punnituksessa. Perinteistä leuan alta tapahtuvaa roikutus-punnitusta pitää aina välttää jos kala aiotaan vapauttaa. Pikaisen kuvaussession jälkeen nostin kalan varovasti takaisin veteen, ja sain vielä lyhyen hetken pidellä sitä käsissäni ennen kuin kohtaamisemme päättyi kuhan sukeltaessa majesteetillisesti takaisin syvyyksiin, itseni jäädessä veneeseen yhtä upeaa kokemusta rikkaampana.”

Jannen kuhasta lisää voi lukea vieheen valmistajan Westinin ja Suomen Vapaa-ajan Kalastajien sivuilta

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Kaikilla kalastaijilla on oma käsityksensä uistinväreistä. Uistimista puhuttaessa keskustelu tiivistyy, kun aletaan puhumaan ottiväreistä ja suosikkiuistimista. Olen vuosien varrella huomannut että suurin osa kalastajista puhuu ainoastaan ns. selkäväreistä, mikä on mielestäni vähiten merkitsevä tekijä silloin kun punnitaan uistimen kalastavuutta ja sopivuutta kyseiseen tilanteeseen. Usein jätetään kokonaan huomioimatta uistimen peilaavuusominaisuudet tai tummuusaste.

Selkävärin merkitys on pieni

Olen huomannut että selkävärin merkitys on usein marginaalinen, ja kala valitsee kohteensa juuri peilaavuuden ja tummuusasteen perusteella. Helposti sen huomaa silloin kun tarjoilee samalla selkävärillä esimerkiksi kahta eri tummuusastetta tai peilaavaa metallipintaa. Jos selkävärin tummuusaste on sama, voi kahdella eri selkävärillä saada yhtä hyvin kalaa samaan veneeseen, mikäli uistimien muut ominaisuudet ovat vastaavat.
Jigikalastuksessa ero vielä korostuu, jos muuttaa samanväriseen peruskumiin eriväriset hileet. Kalan nappi joko paranee tai heikkenee vaihdon seurauksena.
Uistimien kalastavuuden keskiössä ovat myös uistimen kontrastitekijät. Käyttämällä voimakkaita tumman ja vaalean kontrasteja voidaan yleisväritykseltään tummasta uistimesta tehdä näkyvä ja samalla myös kalastava.

Kirkkaalla ilmalla vaaleaa ja tummalla tummaa, vai jotenkin muuten?

Itse päätän tarjottavan uistimen tummuusasteen kalan aktiivisuuden mukaan. Pohdintani helpottamiseksi päätän kalastustilanteen aluksi, käytänkö tummia vai vaaleita uistimia. Pohdinnassa ovat myös uistinpintojen peilaavuus ja peilaavuuden voimakkuus. Näillä asetuksilla suoritan valinnat, jotka yleisesti ottaen ovat osuneet hyvin kohdalleen.

Uistinvärien käsitteissä keskeisintä mielestäni on uistimen tummuusaste. Onko uistin vaalea, keskivaalea tai tumma. Merkitsevää on onko lusikka uistimessa esimerkiksi musta vai vaalea etupinta, tai onko jigin pääsävy vaalea vai tumma. Myös vaappujen tai muiden kalanmallisten uistimien osalta käydään sama pohdinta ennen uistinvalintaa.

Peilaavuuden merkitys

Toinen merkitsevä ja usein myös ratkaiseva tekijä on uistimen peilaavuusominaisuudet ja peilaavuuden voimakkuus. Peilaavuudella tarkoitan uistimen välkehtimistä vedessä. Skaala on laaja ja liikkuu välillä valkohopea- mattakupari. Koska kontrastitekijät ovat keskeisessä osassa uistimen näkyvyyden osalta vaihtelevat, eri metallien peilaavuusominaisuudet myös uistimen tummuusasteen mukaan.
Kolmantena mietin ns. selkävärien roolin. Sen poimin tilanteen mukaan siten että se vastaa taivaanrannan väriä, mutta mielestäni se on viimekädessä lähes yhdentekevä, mikäli muut asetukset ovat kohdallaan.
On myös syytä huomata että uistimissa olevat pienet pisteet eivät yleensä vaikuta uistimen kokonaisvaikutelmaan, vaan niiden tuoma lisä on lähinnä kosmeettinen. Jotta väri olisi merkitsevä, pitää sen ylettyä uistimen päästä päähän tai jollain muulla tavalla kattaa vähintään neljännes uistimen pinta-alasta.

Mikä on vaalea, ja mikä tumma ?

Tähän kysymykseen on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on vastaajaakin. Itse luokittelen vaaleisiin väreihin valkoisen, keltaisen, vaaleanvihreän ja vaaleansinisen. Myös punaisesta skaalasta löytyvät sävyt oranssi, ja pinkki menevät tähän kategoriaan. Keskivaaleita ovat vaaleanruskea ja vaaleanharmaa. Tummia sävyjä ovat puolestaan musta, tummanruskea, tummanharmaa, tummansininen ja tummanvihreä.
Usein uistimet sisältävät näiden kaikkien yhdistelmiä, ja eri värit dominoivat erilaisissa vesi- tai valaistusominaisuuksissa.

Metallin valinta-peilaavuusominaisuudet

Uistimen peilaavuusominaisuudet ovat usein ratkaisevia, ja etenkin silloin kun kala on passiivista. Peilaavuusominaisuuksilla tarkoitan uistimen kykyä välkehtiä vedessä kyseisissä kalastusolosuhteissa. Itse suosin tummempia metalleja kuten kultaa, ja kuparia, koska voimakkaasti vedessä välkkyvä uistin vaatii todella aktiivisen kalan, jotta se uskaltaa iskemään. Jigeissä on aivan sama asia, ja suosin siellä kulta-tai kuparihileitä, tai todella passiiviselle kalalle ainoastaan mustia hileitä. Myös täysin hileettömät tummat jigit ovat olleet passiivisten päivien pelastajia. Peilaavuusominaisuudet kannattaa todentaa uittamalla uistinta vedessä.
Jos aurinko paistaa edes osittain, kannattaa uitto tehdä siten että auringonvalo osuu uistimeen. Tällöin saat kuvan uistimen peilaavuudesta.
Mattapintaiset uistimet- päivän pelastajia

Olen sitä mieltä että erilaisilla mattapintaisilla ja kokonaan maalatuilla uistimilla voidaan kattaa 90 % kalastustilanteista. Vaikeissa olosuhteissa passiivista kalaa kalastettaessa, ei uistin saa välkehtiä liian voimakkaasti. Maalatut uistinpinnat riittävät myös aktiiviselle kalalle, jos uistimet ovat vaaleita ja erottuvia.
Aivan perusvärien mustan ja valkoisen yhdistelmillä voidaan kattaa noin puolet kalastustilanteista.

Ajatukset yhteen

Kun siis valitset seuraavaksi viehettä, käy läpi asiat alla olevan muistilistan mukaan;

1) Päätä uistimen tummuusaste
2) Valitse peilaavuuden voimakkuus
3) Sovita selkäväri yleiseen valaistukseen sopivaksi.

Jos et saa tuntumaa kalaan muuta tarjousta järjestelmällisesti. Muuta yhtä ylläolevista tekijöista kerrallaan paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Kalagurun tarina

Kalagurun tarina

 

Julkaisin Kalaguru palvelun helmikuussa 2017. Palvelu on herättänyt paljon kummastusta kalastavassa kansassa, ja myös mielenkiintoa. Ajattelin tässä artikkelissa hieman avata Kalagurun historiaa, ja toiminnan logiikkaa.

Viehevalinta edellä

Jokainen kalastaja lähestyy kalastustilannetta hieman eri tavalla. Minulle ensimmäinen pohdittava asia on vieheen valinta. Kun kalastaa paljon yksin, ei ole mahdollisuutta haarukoida eri viehevaihtoehtoja päivän ottikoneen löytämiseksi. Elämää helpottaa suuresti, jos siiman päässä on heti viehe, jolla saa vähintäänkin tuntuman kalaan. Etenkin yksin uusia paikkoja etsittäessä se on yleensä minimi vaatimus.
Viime vuosituhannen loppua kohti tultaessa pääni meinasi hajota ottivieheen epäloogisuudesta tuulensuuntaan ja valaistukseen verrattuna. Olin edeltävinä vuosina opetellut valon ja veden värin vaikutuksen vieheen erottuvuuteen ja sovelsin sitä menestyksekkäästi. Kuitenkin logiikan ja syy- ja seuraussuhde toimi vain ajoittain, ja puolet ajasta oli punainen lanka hukassa. Otti loppui kesken päivän, ja uuden ottikoneen hakemisessa oli aina omat haasteensa.
En millään meinannut saada otetta siitä pitääkö vieheen erottua voimakkaasti ja vilkkua vedessä vai pitikö sen olla mahdollisimman huomaamaton.

Ilmanpaineen seuraaminen

Hyvä ystäväni Teuvo Jeskanen kehotti seuraamaan ilmanpainetta, ja sen vaikutusta kalojen aktiivisuuteen ja otti halukkuuteen. Muutaman vuoden seurannalla ilmanpaineiden raja-arvot alkoivat löytymään, ja niiden vaikutus viehevalintoihin. Kun kerroin kalakavereilleni löydöistäni, sain vastaani armotonta kuittailua ja ajatusteni kyseenalaistamista.
Jatkoin kuitenkin saalistietoja kyselemällä logiikkani hiomista, ja kaverit huomasivat että viehevalintani osuivat useimmiten heti lähtöön oikeaan kun kalastettiin samassa veneessä. Muut peesasivat sen jälkeen tyylikkäästi ja saivat myös kaloja.

Nappikeli- Kalagurun esiaste

Vuoden 2005 paikkeilla esitin Erä lehden silloiselle päätoimittajalle Seppo Suuroselle, että voisin julkaista Erä-lehden kotisivuilla palvelun, joka kertoisi kalojen nappi halukkuuden. Nappikeli- palvelu olikin Kalagurun esiaste, ja saavutti paljon kiitosta Erälehden toimittaja kolleegoilta ja muilta käyttäjiltä. Vaikka algoritmi oli hieman vajaa, toimi palvelu kuitenkin riittävällä tarkkuudella. Palvelu kertoi kalan aktiivisuuden suhteessa vieheisiin. Lopetin palvelun kahden vuoden jälkeen koska tekemisestä ei jäänyt muuta kuin ilo ja positiiviset kommentit. Kaikki sponsoritulot menivät järjestelmän ylläpitämiseen.

Lisää kehitystä

Nappikelin logiikka ei kuitenkaan kadonnut, ja ilokseni huomasin että kaikki kalastuskaverit olivat ottaneet ajatukseni omakseen ja vaihdoimme tietoja ennen ja jälkeen kalastuspäivän. Tämä helpotti huomattavasti logiikan kehittämistä, koska sain täsmällisiä saalis- ja viehetietoja usealta edistyneeltä kalastajalta.
Kun olin pari vuotta kalastusoppaana, osoitti logiikkani todellisen tehonsa. Neljän kalastajan yhtäaikainen kalastus samasta veneestä paljasti ottivieheen nopeasti, ja sain viilattua algoritmiani täsmällisemmäksi. Viimeisenä opasvuotenani pystyin valitsemaan pakista kaksi eri uistinta, ja olla varma, että toinen toimii.
Tälle vuosikymmenelle tultaessa, aloin tosissani täsmäyttämään algoritmin viimeistä palaa, eli vedenkorkeuden muutoksia. Parin vuoden tiiviin seurannan jälkeen opin ymmärtämään vedenkorkeuden muutoksen vaikutuksen yhtälössä.

Valmis logiikka

Vuonna 2014 algoritmin logiikka oli valmis. Se huomio tuulensuunnan, kuun asennon, ilmanpaineen muutoksen ja vedenkorkeuden muutokset. Algoritmi kertoi, onko kala aktiivinen suhteessa uistimiin, vai pitikö sitä maanitella iskemään uistimeen. Passiiviselle kalalle tarjoillaan tummempia ja vähemmän erottuvia vaihtoehtoja, ja aktiiviselle kalalle räikeitä ja voimakkaimmin erottuvia vieheitä. Vieheen koolla, uinnilla ja uitolla pystyy myös vaikuttamaan uistimen erottuvuuteen vedessä.

Kala syö aina

Algoritmi ei ota kantaa kalan normaaliin syönnösaktiivisuuteen, vaan ainoastaan siihen minkä tyyppisiä vieheitä pitäisi käyttää ja millaisella uitolla pitää kalastaa. Huomasin myös että passiivisessa olosuhteessa luonnon syötti oli paras, kun taas aktiivinen kala kelpuutti mieluummin keinotekoisen vaihtoehdon.
Helmikuussa 2017 julkaisimme Kalaguru- palvelun. Kalaguru kertoo kalan aktiivisuuden suhteessa uistimiin ja antaa oheen myös uistinsuosituksia. Huhtikuussa 2017 palvelussa on yli 1300 viehettä ja lisää tulee. Kalagurua käytettäessä kannattaa lukea myös sanalliset suositukset tarkkaan, koska niittä on ohjeita vieheen uittoon ja viehekoon valintaan. Kalagurun luokat eivät kerro saatko kalaa, vai et. Se kertoo ainoastaan, miten pitäisi kalastaa kyseissä olosuhteessa. Aina on mahdollisuus saada kaloja kun löytää kalan.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Yksinkertainen kysymys, johon on myös varsin yksinkertainen vastaus. Käytännössä asiat voivat olla hyvin paljon monimutkaisempia. Lämpimän veden etsintä tuottaa usein päänvaivaa, ja virtaukset saattavat kerätä lämpötaskuja yllättäviin paikkoihin.

Lämmön mittausta

Paljon on puhuttu siitä että lämpömittari on meritaimenen kalastajan paras apuväline keväisessä kalastuksessa. Väite pitää sikäli paikkansa että keväällä lämpötilaerot saattavat olla alueellisesti useita asteita, ja virtaukset keräävät lämmintä vettä saaren ja mantereen rantoihin. Kun isot vedet ovat 2- 3 asteen välillä, vaikuttaa alueellinen kahden- kolmen asteen nousu huomattavasti kalojen käyttäytymiseen.

Katse rantaan

Olen huomannut että usein saarten tai mantereen rannassa vesi saattaa olla huomattavasti lämpimänpää kuin heittoetäisyyden päässä rantaviivasta. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi rannalta kalastaminen on ajoittain huomattavasti tehokkaampaa kuin venekalastus. Lämmin vesipatja saattaa olla vain metrin kaksi rantaviivasta kunnes virtauksen alla oleva pieni niemeke tai vedenalainen uloke kerää lämpimän veden isommaksi poteroksi, joka kerää kaloja. Olen ollut myös tilanteissa jolloin niemeke saattaa kääntää lämpimän veden virtauksen jopa kymmenen viisitoista metriä ulos rantaviivasta, jonka jälkeen ranta niemekkeen jälkeen virtauksen alapuolelle on aivan kylmä. Kannattaa siis etsiä erilaisia muodostumia tasaisesta rantaviivasta, koska ne yleensä keräävät lämpimämpää vettä.

Kala ei ole aina poterossa

Samasta syystä kala ei aina ole niin herkullisen näköisessä poterossa, vaan rannassa virtauksen alapuolella, jonne lämmin vesi virtaa. Jos sinulla on mahdollisuus, kannattaa ajaa ajoittain veneellä niin lähelle rantaa kuin pääsee, jotta voi huomata lämpimän veden virtausalueet.

Kohti lahtialueita

Isot matalat lahdet keräävät myös keväisin meritaimenia. Lahdet lämpiävät nopeammin, ja sisälle lahteen kulkee 3-4 metriä syvä väylä, ja kalastettavalla alueella on vettä enemmän kuin näkösyvyys, on meritaimen yleensä paikalla. Hyvinä meritaimen vuosina 1980 luvun lopussa ja 1990 luvun alussa saimme aina keväisin hauenkalastuksen yhteydessä meritaimenia. Lahdet virtaavat myös, joten kannattaa seurata, mitä reunaa pitkin virtaa lämmin kylmä vesi sisään ja lämmin ulos. Lahtien lämpimän veden ” purkautumisalueet” syvemmän veden läheisyydessä ovat myös paikkoja, jonne kannattaa suunnata heitto tai kaksi. Tyypillistä on myös että lahti kerää johonkin kulmaan lämpimän veden patjan. Jos näillä alueilla rannan profiili ja muodostus on optimaalista, tavoittaa sieltä myös meritaimenen.

Pohjoistuulen kirous

Pohjoisesta puhaltavat tuulet muuttavat myös meritaimen pelin luonnetta. Vitaukset vaihtavat suunta, ja usein lämpö poterot viilenevät. Mikäli alueelle on kertynyt aikaisemmin lämpimämmän veden alueita, kannattaa etsiä ulosvirtauksia, koska ne myös vaikuttavat kalan sijoittumiseen. Jos pohjoistuulella on jostai syystä myös lämmintä, tilanne ei ole niin ongelmallinen. Lämmin vesi kerääntyy aina jonnekin, se täytyy vain etsiä. Pohjoistuulella homma voi onnistua päivän tai kaksi riippuen lämpimän veden varastoista, mutta etenkin ilmojen kylmetessä, kalastus muuttuu sen jälkeen haasteelliseksi.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit