Uistinvalinnat kesäiltaan

Uistinvalinnat kesäiltaan

 

Kauniit kesäillat ovat kalastajan parasta aikaa. Hiljalleen taivaanrannan taakse putoava aurinko virittää usein kalamiehen aistit äärimmilleen, samalla kun luonto hiljalleen valmistautuu vastaanottamaan yön hämärän. Valon vähentyessä myös pedot pinnan alla aktivoituvat ja ovat valmiina iskemään uistimeen.
Usein tässä kohtaa unelma kaloista saattaa jäädä pelkäksi haaveeksi, mikäli kalastajan uistinvalinnat eivät osu kohdalleen, vaikka kalapaikat ovatkin hyvin tiedossa. Kerron tässä artikkelissa hieman omasta logiikastani, miten valitsen uistimia silloin kun kalastan kesäiltaisin haukea tai kuhaa.

Uistimen rungoista

Kesäkalastuksessa on totuttu käyttämään vilkkaasti uivia uistimia, ja mielestäni se on lähtökohtaisesti hyvä ja selkeä valinta. Yleensä käytän yhtä tai kahta uistintyyppiä kalalajia kohti, ja pyrin uistimen pintaa vaihtamalla sovittamaan tarjoukseni kalan silmään sopivaksi.

Hauen kalastuksessa suosin n. 20 grammaisia lusikkauistimia, mielellään ruohosuojauksella tai isolla yksihaaraisella koukulla varustettuna. Ruohosuojattuja lusikoita tai yksihaaraisella koukulla varustettuja peruslusikoita voi käyttää vesikasvuston seassa, ilman että ne takertuvat kiinni kasvillisuuteen. Saalistajat kuitenkin lymyävät mielellään kasvillisuuden seassa, joten uistimet pitää saada niiden näkyville.

Kuhan uistelussa suosikkejani ovat 10-12 cm solakat kalarunkoiset vaaput tai 7-9 cm:n syvännevaaput. Syvännevaaput jotka sukeltavat vedossa noin kolmeen- neljään metriin, ovat erittäin tehokkaita silloin kun kuha ei liiku aivan pinnassa. Yleensä kuha pintautuu korkeapaineen aikaan, (yli 1015 Hpa) tai silloin kun pintaveden lämpötila nousee 21 asteeseen. Syvännevappuja voidaan käyttää myös ”vetureina” silloin kun rakennetaan kaksoisuistin siten että syvännevaappu kulkee samassa siimassa etummaisena, ja solakka kalarunkoinen vaappu takimmaisena. Yhdistelmän voi rakentaa joko kolmileikarilla, tai solmimalla syvännevaapun tapsin kiinni runkosiimaan kaksinkertaisella kirurginsolmulla. Oikea mitoitus on laittaa syvännevaappu noin puolitoista- kaksi metriä kalarunkoisen vaapun eteen, osapuilleen puolen metrin tapsilla.

Tällä virityksellä saadaan kerrallaan kaksi uistinta haluttuun syvyyteen. Olen huomannut kaksoisuistimia käyttäessäni että toimivaa yhdistelmää ei kannata muuttaa kummankaan uistimen osalta.

Uistimien pinnoista

Kun uistimia valitaan pyyntiin, on tärkeää että rasiasta löytyy riittävästi eri pintoja kalojen houkuttelemiseksi. Pinnoilla en tarkoita värejä, vaan eri metallipintoja, koska ne peilaavat eri tavalla veteen laitettaessa. Uistimien Selkävärit ovat ainoastaan hienosäätöä, silloin kun haetaan lopullista ratkaisua kalan härnäämiseksi. Onnistumisen mahdollisuuksia kasvattaa myös se että rasiasta löytyy tummia ja mattapintaisia uistimia.

Haukikaislikossa

Kesäiltana valon vähetessä ilmassa on eniten keltaista valoa, joka muuttuu auringon laskun myötä punaiseksi. Keltaisessa valossa pinnan lähistöllä voimakkaimmin metalleista peilaa kultapintainen uistin, ja se onkin alkuillasta ns. peruspinta, jota varioiden haetaan kalalle kelpaava yhdistelmä. Valon vähetessä kohti yötä
Kulta menettää näkyvyytensä, ja valkoisen hopea tai helmiäisvalkoinen erottuu paremmin.

Kuhaa uistellessa

Kuhavaapuissa ratkaisevaa on mielestäni vaapun kylkiväri, ja selän tummuusaste. Usein kuhan joutuu hakemaan hieman syvemmältä, jolloin etenkin metallipintaiset uistimet menettävät näkyvyytensä. Näissä tilanteissa erityisesti valkohopeinen foliopinta on usein pettämätön. Myös kuhavaappuja kannattaa virittää selkeästi eri värityksillä, jotta saa päivän juonesta kiinni mahdollisimman pian. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että tummemmat värit kannattaa virittää syvemmälle, ja vaaleat lähemmäksi pintaa.

Näiden saatesanojen myötä esittelen molemmille kalalajeille kolme omaa suosikkiani perusteluiden kanssa:

Hauki

Rapala Minnow Spoon Weedless 8 cm, 22gr

Helppokäyttöinen ruohikkouistin, jolla on tappajan maine ! Solakka runkomalli mahdollistaa
kalastamisen kasvuston keskellä, aivan haukien olohuoneessa. Ahven on perusväri aurinkoiseen iltaan, jolla
kannattaa aloittaa. Kulta peilaa voimakkaasti auringon vielä paistaessa.

Beten Krokodil 23 g

Hauenkalastajan perusuistin, joka toimii erityisen hyvin lämpimässä vedessä. Tiheässä kasvustossa kalastettaessa, kannattaa käyttää isoa yksihaarakoukkua oman elämän helpottamiseksi. Samalla kalatapahtumat kasvavat huomattavasti. Mustan ja mattakullan yhdistelmä, ja peilaava kulta muodostavat
kalastavan yhdistelmän. Tappava yhdistelmä hieman passiivisemmalle kalalle.

Kuusamon Räsänen 20 g


Voimakasuintinen lusikka joka houkuttaa erityisesti aktiivista kalaa. Ambulanssi- väri erottuu voimakkaasti koko illan aivan viimeisten valojen rajalle saakka, ja kupari tausta peilaa voimakkaasti auringonvalossa. Oranssi korosteväri lyö läpi erityisesti auringonlaskun aikaan. Kokeile myös isolla yksihaaraisella koukulla heinätärppien välttämiseksi. Aktiivisen saalistajan viimeinen suupala!

Kuha

Rapala Tail Dancer 9 cm

Erittäin kalastava runkomalli, joka menee vedossa jopa 4,5 metriin saakka. Siimapituutta lyhentämällä saadaan uistin kulkemaan lähempänä pintaa. Sopii erinomaisesti veturiksi, ja toimii erinomaisesti käytettäessä yhdessä solakanmallisen rungon kanssa. Ahvenväri on pakkini peruskauraa, ja toimii hienosti kaksoisuistimena vaaleamman rungon kanssa. Tummempi ahven on yleensä vahvoilla myöhemmin illalla, kun valon määrä on selvästi vähentynyt.

Kuusamon Santeri 11 cm

Kuusamon uistimen uutuus, joka osoitti saalistajan kykynsä heti ensimmäisenä kesänä. Herkkäuintinen uutuusvaappu kuhan uistelijoille. Ambulanssi sopii erityisen hyvin auringonlaskuun.

Rapala Scatter Rap Minnow 11 cm

 

Uusi hakeva runkomalli, joka kiinnostaa erityisesti aktiivista kalaa. Neonkeltainen selkä erottuu kauas, ja on aikojen saatossa koitunut lukemattomien kuhien kohtaloksi. Itse olen saanut ennätyskalani juuri tällä värillä.
Tämä yhdistelmä on must silloin, kun kala on aktiivista.

Lopuksi muutama perussääntö uistinvärien valintaan;

1. Aloita vaalealla värillä, ja tummenna sitä, jos tapahtumia ei ala kuulua. Muista että kokonaan mustalla uistimella on petetty lukemattomia ennätyskaloja.
2. Jos saat vain tärpin, tummenna uistimen kokonaisvaikutelmaa (tummemmat metallit tai tummemmat värit). Kala on ollut kiinnostunut uistimesta, mutta ei ole uskaltanut ottaa sitä kokonaan.
3. Kalan seuratessa, vaihda vaaleampaan tai enemmän peilaavaan uistimeen (enemmän peilaavuutta tai räikeämmät värit). Kala on taas ollut kiinnostunut, mutta uistin ei ole laukaissut kalan iskurefleksiä.
4. Kun vaihdat uistimen väriä tapahtuman jälkeen pysy samanmallisessa uistimessa, tai mikä vielä parempaa, käytä tismalleen samaa runkoa, jos sellainen on saatavilla.

– Kireitä siimoja !

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Pingon kuumat haukipaikat Ahvenanmaalle

Pingon kuumat haukipaikat Ahvenanmaalle

Hauki on edelleen virkistyskalastajien ykköskohde. Isoksi kasvava peto tarjoaa urheilukalastajalle elämyksiä, ja oikeastaan ainoan mahdollisuuden tavoittaa yli 10 kg:n kala heittouistelemalla. Ahvenanmaa on ollut aikojen alusta haukiparatiisin maineessa, mutta viime vuosina ylistyslaulusta on alkanut kuulumaan soraääniä. Monet suositut paikat ovat hiipuneet liian voimakkaan kalastuspaineen alla ja kalojen keskikoko on selvästi pienentynyt.

Pingon lista

Jotta tavoittaisi unelmakalan Ahvenanmaalta, kannattaakin reissu suunnata uusille paikoille, ja mieluummin sellaisille, jotka eivät ole niin vahvasti yleisessä tiedossa. Ahvenanmaalta löytyy paljon yksityisiä vesialueita, jotka ovat pieniä, mutta sitäkin kalaisampia. Alla Ingmar ”Pingo” Erikssonin listaus kuumimmista paikoista.

Prästön

Prästön kalastusalue Sundissa on Pingon mukaan hyvää aluetta hauen ja ahvenen kalastukseen. Alue on erittäin monipuolinen kaislikkolahtineen ja syvine salmineen. Alueelta löytyy voimakkaasti virtaavia salmia, ja syviä kaislareunoja, mutta myös matalia kutulahtia. Pingon mielestä paikkaa kannattaa kalastaa läpi kauden, mutta parhaimmillaan se on syksyllä. Bomarsundin salmesta ja Prästön itäreunasta tavoittaa syksyllä myös ahvenen. Alueella itsessään ei ole majoitusta, mutta lähimmät majoituspaikat ovat Kastelholms Gästhem ja Klingbergs stugby. Veneen saa laskettua kalastusalueen luoteiskulmasta, Delvikistä. Venesataman katuosoite on Delvik-vägen 19.

Sandö

Sandösundin leirintä-alue mökkeineen Vårdössä on puolestaan mielenkiintoinen alue hauen kalastukseen.
Alueella on vaihtelevasti karikoita ja matalia kutulahtia. Keväällä on mahdollisuus isoihin kutuhaukiin, ja vahingossa saattaa saada hopeakylkisen taimenenkin. Mökkikylästä voi vuokrata veneen, ja lähistöllä on veneramppi niille, jotka haluavat tuoda oman veneen mukanaan. Pingon mukaan kalastus on parhaimmillaan keväällä aina Kesäkuulle saakka ja syksyllä vesien viilennettyä. Alue on laaja, ja siellä on mahdollisuus kalastaa suojassa tuulisillakin keleillä. Mökkikylästä vuokrataan myös veneitä.

Lumparland

Villa Kommodore sijaitsee Lumparlandissa Lumparnin ja Kapellvikin välisellä niemellä. Länsipuolella aukeaa Lumparn, jonka reunoilta voi Pingon mukaan syksyllä tavoitta vauraamman silakka-hauen. Niemen itäpuolella on Kapellvikin suojainen lahti, jota voi kalastaa kovallakin tuulella. Lahdessa on Villa Kommodoren omistajalla omia vesialueita. Kapellvikin lahti on Pingon mukaan yksi Ahvenanmaan laajimmista kutualueista, joten siellä on mahdollisuus todella isoon kalaan.

Finnström

Bomans Stugor sijaitsee Finnströmin kunnassa, pääsaaren pohjoisosassa. Mukavuuksilla varustettu mökkikylä on keskellä isoa lahtea joka keväisin houkuttelee kutulastissa olevia haukia häähumuihin.
Pingon mukaan mökkikylän omat vesialueet ovat olleet varsin tuottoisia ympäri vuoden. Alueen suuri vahvuus on suojaisuus, koska iso lahti on aina riittävän suojassa, riippumatta tuulen suunnista. Mökkikylä on hyvin varustettu ja veneitä on mahdollisuus vuokrata. Tarvittaessa on mahdollisuus myös opastettuihin matkoihin.

Sund

Eden stugor sijaitsee Sundin kunnassa lähellä Kastelhomin linnaa. Mökkikylän edustalla on alueen omat vesialueet, mutta kannattaa ehdottomasti suunnata myös maakuntahallituksen Kastelholmin vesialueille.
Kastelholmin pitkä ja kapea lahti on Pingon mukaan kuuma paikka ympäri vuoden. Mökit ovat hyvää tasoa ja mökkikylästä saa vuokrattua veneitä.

Ängö

Todennäköisesti Ahvenanmaan kuumin haukipaikka on Ängö Vårdössä. Alueen laajat vedet ja erittäin pieni kalastuspaine mahdollistavat uskomattomia haukipäiviä. Alueelle pääsee vain oppaan kanssa ja päivän kalastuksen hinta on 650 €+ alv. Veneeseen mahtuu maksimissaan neljä kalastajaa. Ängön vesialueella tavoittaa syksyllä myös ahvenen ja meritaimenen.

Tietoja opastetuista kalastusmatkoista;
Pingo Eriksson
Mob 045-573135599
sportfishingmagazine@gmail.com

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Yksinkertainen kysymys, johon on myös varsin yksinkertainen vastaus. Käytännössä asiat voivat olla hyvin paljon monimutkaisempia. Lämpimän veden etsintä tuottaa usein päänvaivaa, ja virtaukset saattavat kerätä lämpötaskuja yllättäviin paikkoihin.

Lämmön mittausta

Paljon on puhuttu siitä että lämpömittari on meritaimenen kalastajan paras apuväline keväisessä kalastuksessa. Väite pitää sikäli paikkansa että keväällä lämpötilaerot saattavat olla alueellisesti useita asteita, ja virtaukset keräävät lämmintä vettä saaren ja mantereen rantoihin. Kun isot vedet ovat 2- 3 asteen välillä, vaikuttaa alueellinen kahden- kolmen asteen nousu huomattavasti kalojen käyttäytymiseen.

Katse rantaan

Olen huomannut että usein saarten tai mantereen rannassa vesi saattaa olla huomattavasti lämpimänpää kuin heittoetäisyyden päässä rantaviivasta. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi rannalta kalastaminen on ajoittain huomattavasti tehokkaampaa kuin venekalastus. Lämmin vesipatja saattaa olla vain metrin kaksi rantaviivasta kunnes virtauksen alla oleva pieni niemeke tai vedenalainen uloke kerää lämpimän veden isommaksi poteroksi, joka kerää kaloja. Olen ollut myös tilanteissa jolloin niemeke saattaa kääntää lämpimän veden virtauksen jopa kymmenen viisitoista metriä ulos rantaviivasta, jonka jälkeen ranta niemekkeen jälkeen virtauksen alapuolelle on aivan kylmä. Kannattaa siis etsiä erilaisia muodostumia tasaisesta rantaviivasta, koska ne yleensä keräävät lämpimämpää vettä.

Kala ei ole aina poterossa

Samasta syystä kala ei aina ole niin herkullisen näköisessä poterossa, vaan rannassa virtauksen alapuolella, jonne lämmin vesi virtaa. Jos sinulla on mahdollisuus, kannattaa ajaa ajoittain veneellä niin lähelle rantaa kuin pääsee, jotta voi huomata lämpimän veden virtausalueet.

Kohti lahtialueita

Isot matalat lahdet keräävät myös keväisin meritaimenia. Lahdet lämpiävät nopeammin, ja sisälle lahteen kulkee 3-4 metriä syvä väylä, ja kalastettavalla alueella on vettä enemmän kuin näkösyvyys, on meritaimen yleensä paikalla. Hyvinä meritaimen vuosina 1980 luvun lopussa ja 1990 luvun alussa saimme aina keväisin hauenkalastuksen yhteydessä meritaimenia. Lahdet virtaavat myös, joten kannattaa seurata, mitä reunaa pitkin virtaa lämmin kylmä vesi sisään ja lämmin ulos. Lahtien lämpimän veden ” purkautumisalueet” syvemmän veden läheisyydessä ovat myös paikkoja, jonne kannattaa suunnata heitto tai kaksi. Tyypillistä on myös että lahti kerää johonkin kulmaan lämpimän veden patjan. Jos näillä alueilla rannan profiili ja muodostus on optimaalista, tavoittaa sieltä myös meritaimenen.

Pohjoistuulen kirous

Pohjoisesta puhaltavat tuulet muuttavat myös meritaimen pelin luonnetta. Vitaukset vaihtavat suunta, ja usein lämpö poterot viilenevät. Mikäli alueelle on kertynyt aikaisemmin lämpimämmän veden alueita, kannattaa etsiä ulosvirtauksia, koska ne myös vaikuttavat kalan sijoittumiseen. Jos pohjoistuulella on jostai syystä myös lämmintä, tilanne ei ole niin ongelmallinen. Lämmin vesi kerääntyy aina jonnekin, se täytyy vain etsiä. Pohjoistuulella homma voi onnistua päivän tai kaksi riippuen lämpimän veden varastoista, mutta etenkin ilmojen kylmetessä, kalastus muuttuu sen jälkeen haasteelliseksi.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Thomaksen meritaimenvinkit

Thomaksen meritaimenvinkit

 

Thomas Strandvik on Ahvenanmaalaistunut Espoosta kotoisin oleva kalastusopas. Kalastustoiminnan ohessa Thomas pyörittää myös ravintolabisnestä Ahvenanmaalla ja manner Suomessa. Kalastusalueina hänellä on Hammarudda, Maarianhamina, Vårdö, Svinö ja Lumparn.

Thomas kertoo että vuosittain hän ajaa noin 50-60 päivää merellä etupäässä keväisin ja syksyin, kalastaen haukea , meritaimenta ja ahventa. Thomaksen henkilökohtainen suosikki on meritaimen, eikä ole yllätys että miehellä on talo aivan yhden Hammaruddan meritaimen hotspotin rannalla. Kävellen matkaa otti paikoille kertyy huimat 150 metriä.

Meritaimenen liikkeistä syksyllä mies kertoo seuraavaa;

” Yleensä meritaimen tulee Maarianhaminan ja Hammaruddan rannoille loka-marraskuun vaihteessa, kun merivesi on viilennyt noin 10 asteeseen. Ensimmäiset laumat tulevat mantereen kärkiin ja mannerta lähellä olevien puusaarten reunoihin. Ensimmäisiltä paikoilta kalat siirtyvät kohti mannerta, kunnes vesien viilettyä noin viiteen asteeseen kaloja tavoittaa enää mantereen reunoista. Kylmän veden aikaan meritaimen hakeutuu usein suojan puoleisiin rantoihin tai tuulen ja tyynen rajoihin. Kalat talvehtivat mantereen reunassa, ja keväällä niitä tavoittaa usein sisälahdista, samoilta paikoilta missä hauet viihtyvät.”

Thomas tarjoilee meritaimenelle kaiken tyyppisiä uistimia, kuitenkin sillä ajatuksella, että kylmässä vedessä suositaan maltillisimmin uivia runkoja. Suosikkiuistimia ovat Abu Hammer 20 gr, Vicke , ja Vixen.

Kaloja kohti

Koska olemme liikkeellä marraskuun alussa, suunnistaa Thomas Maarianhaminan kärkien kärkeen, eli Langneskärin eteläkärkeen Maarianhaminan eteläpuolella. Thomaksen mukaan ensimmäiset parvet pysähtyvät kuulemma sinne, joten aloitamme kalastuksen sieltä. Jo muutaman minuutin jälkeen näemme mittakalan hypyn eteläkärjen matalikon kuohassa, mutta emme saa tapahtumia uistimiin. Eteläkärjestä siirrymme navakalta kaakkoistuulelta suojaan Lagneskärin länsireunalle, josta Thomaksen mukaan on usein löytynyt useamman kalan laumoja. Eikä aikaakaan, kun hieman alle mitallinen meritaimen paukauttaa uistimeeni. Tämän jälkeen Juuso nostaa veneeseen nopeassa tahdissa kaksi kalaa, ja peli on avattu kunnolla.

Pyörimme pari tuntia Lagneskärin länsireunalla, ja veneeseen nousee seitsemän meritaimenta. Tämän jälkeen on kohtuullista todeta että oppaan näkemys kalojen paikasta osui tismalleen oikeaan. Vaikka kalat ovat etupäässä pieniä, tässä kohtaa määrä kuitenkin korvaa laadun. Thomas kertoo että on varsin tyypillistä että kaloja löytyy laumoissa, ja kun löytää yhden, kannattaa paikkaa kalastaa huolella. Haittapuolena on että laumoissa liikkuvat kalat ovat kuulemma usein pienempiä, mutta seasta saattaa löytyä joku paremmankin kokoinen.

Seuraavaan paikkaan

Seuraavana kohteena on Klovikenin reuna Maarianhaminan kalasatamaa vastapäätä. Thomaksen mukaan erityisesti syvän ja matalan raja kerää kaloja alkukaudesta, kun taas kohti joulua mentäessä kalat siirtyvät sisemmäksi Gregersön eteläreunaan. Kloviken- Gregesö on Thomaksen mukaan erinomaista aluetta nimenomaan myöhään syksyllä ja talvella. Parin tunnin etsinnän jälkeen tuuli alkaa häiritä kalastusta liikaa, ja suunnistamme 12m/s etelätuulen nostamassa aallokossa kohti venesatamaa.

Kevätkalastus

Kun saimme veneen laituriin, pommitin Thomasta vielä muutamilla kysymyksillä liittyen talven ja kevään kalastukseen. Talvella ja keväällä Thomaksen mukaan meritaimen liikkuu suunnilleen samoilla paikoilla. Kalan tavoittaa mantereen reunasta ja usein myös sisälahdista, samoilta paikoilta kuin hauen. Erityisesti keväällä on tyypillistä, että meritaimen hakeutuu sisälle lämpimiin lahtivesiin ravinnon perässä. Tällöin kannattaa kalastaa erityisesi lahtien sisääntulot, ja sisääntulojen edustalla olevat kärjet. Thomaksen mukaan kausi alkaa heti kun rannat vapautuvat jääpeitteestä. Yleensä puhutaan maalis- huhtikuun taitteesta. Kevätkausi jatkuu yleensä hieman toukokuun puolelle. Thomaksen mukaan

Thomaksen kuumat paikat Hammaruddassa ja Maariahaminan länsipuolella;

Stenräven; Kuuma paikka erityisesti keväällä ja talvella, pystyy kalastamaan myös rannalta.
Lillbrorskär- Gottbysund; Kuuma paikka erityisesti myöhään talvella, ja keväällä. Keväisin kalat uivat Gottbysundiin sisälle nimenomaan Lillbroskärin reunoja pitkin.
Hamnäsviken-Langnäs; Kerää kaloja ympäri vuoden. Jos kala on rannalla täältä sen on mahdollisuus tavoittaa.
Gregersö-Kloviken; Kylmän veden paikka. Parhaimmillaan loppysyksystä ja talvella.
Lagneskär; Parhaimmillaan syyskauden alettua. Lokakuun loppu ja marraskuun alku.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Vinkit keväthauen kalastukseen

Vinkit keväthauen kalastukseen

 

Kun jääpeite hellittää Suomenlahdelta, alkaa hauenkalastajan silmissä siintämään isot haukimammat joiden avulla on hyvä mahdollisuus petrata haukiennätystä uusiin lukemiin. Itse olen huomannut että kudulle nousevan kalan tavoittaminen voi olla ajoittain todella haasteellista ja se kysyykin kalastajalta usein hieman erilaista lähestymistapaa tilanteeseen. Keväthauki on ajoittain todella passiivinen ja makaa kuono turpeessa vaikka innokas kalamies tarjoilee kaiken mahdollisen ja käy läpi koko temppukokoelmansa. Keväällä kannattaakin pitää mielessä kalan viretila ja yrittää sovittaa oma kalastustapa vallitsevaan tilanteeseen.

Mistä ja miten ?

Jokainen vähänkin asiaa harrastanut kalastaja tietää vesiltään ainakin yhden kutukaislikon jota on käyty pommittamassa edellisen vuosien aikana ajoittain jopa hyvin tuloksin. Heti jäiden lähdön jälkeen kaislikko saattaa vielä olla aivan tyhjä satunnaisia kaloja lukuun ottamatta. Kalastajan kannattaakin miettiä kalojen kulkureittejä ja pyrkiä sovittamaan oma kalastus näitä reittejä mukailevaksi. Olen vuosien varrella tehnyt asiaan liittyen paljon havaintoja esitän tässä artikkelissa näkemyksiä myös asiaan vielä paremmin vihkiytyneiltä kalamiehiltä.

Käyn tässä artikkelissa läpi myös uittamisen tekniikkaa ja niitä uistinvalintoja joilla itse olen saanut tulosta. Kevätkalastuksen viehätys on siinä että suuri määrä isoja haukia liikkuu samaan aikaan samoilla paikoilla. Jäiden lähdön jälkeen niitä ohjaavat lisääntymisen tarve ja sen jälkeen syönnöskäyttäytyminen.

Nousupolut ja pysähdyspaikat

Heti jäiden lähdettyä hauki aloittaa vaelluksen kohti kutukaislikoita. Olen huomannut että kalat nousevat mielellään tiettyjä ”polkuja” pitkin, joihin ne myös pysähtyvät odottamaan varsinaisen kudun käynnistymistä. Polku on yleensä lahteen johtava syvempi ura tai kanjoni pohjassa, jota pitkin kalan on helppo uida ja pysähtyä välillä. Uran ei tarvitse olla kovinkaan paljon muuta aluetta syvempi, vaan jopa puolen metrin ero saattaa hyvin riittää. Tämän tyyppiset väylät keräävät kaloja ja ne kannattaakin kalastaa huolellisesti.

Paikat hieman ennen kutua

Yleensä tässä vaiheessa veden lämpötila on viisi astetta tai vähemmän ja kalat löytyvä kolmen- viiden metrin syvyysalueilta. Jos lahteen ei nouse selkeää ”polkua”, täytyy kalastajan ajelehtia lahden poikki ja kalastella sopivalla syvyysalueella. Potentiaalisia paikkoja kalastukseen ovat myös pysähdyspaikat. Näitä paikkoja löytyy esimerkiksi lahteen johtavan salmen sisäpuolelta, kohdasta jossa lahti laajenee leveämmäksi. Jos lahti on kapea ja pitkulainen kannattaa kalastus panostaa nimenomaan keskelle väylää, syvimpään paikkaan. Jos lahdessa on monttu, jossa on metrin tai kaksi enemmän vettä, on se myös potentiaalinen pysähdyspaikka. Kaislikon edustalla olevan penkan taitekohta, jossa rinne taittuu tasamatalaan, on myös kokeilemisen arvoinen paikka. Heti jäiden lähdön jälkeen kala on vielä suhteellisen aktiivista ja saalista saattaa saada hyvinkin. Kalan vaellustarve pitää sen jollain tavalla liikkeessä ja kalamiehen mahdollisuudet sen myötä ovat hyvät.

Melkein kudulla, mutta ei ihan

Seuraavassa vaiheessa kalat ovat nousseet jo kohtalaisen lähelle kaislikkoa ja odottavat starttia kudulle yleensä maksimissaan kolmen metrin syvyysalueella. Veden lämpötila on viisi astetta tai hieman päälle ja kalan houkuttaminen siiman päähän on entistäkin vaikeampaa. Kalat makaavat pohjassa ja ovat keskittyneitä tulevaan hääjuhlaan. Tässä kohtaa kaloja saattaa tavoittaa koko kutukaislikon leveydeltä, joten aluetta kannattaa kalastaa laajasti. Joissain tilanteissa olen kuitenkin saanut useita yli viisikiloisia kaloja suunnilleen samasta reiästä noin kaksi ja puolimetrisestä vedestä. Silloin on ollut kyseessä kapea lahti ja kalat ovat maanneet lahden syvimmässä kohdassa.

Miten huijataan passiivinen kutuhauki ?

Ennen kutua hauki ei juurikaan syönnöstä. Pyydetyt kalat ovat yleensä matojen peitossa, joten ne ovat maanneet paikoillaan useita päiviä. Ne harvat kalat jotka olen avannut, ovat olleet ainoastaan kututuotteiden täyttämiä ja ruuansulatuskanavat ovat olleet aivan tyhjiä. Kalojen mielessä on lähestyvä lisääntyminen eikä vatsan täyttäminen. Kalastajan kannattaa huomioida että lähestyvä kutu muuntaa kalan viretilan pari pykälää passiivisemmaksi kuin normaalitilanteessa. Käytännössä se tarkoittaa maltillisempaa ja hidastempoisempaa kalastusta kuin aktiivisesti syönnöstävän kalan kanssa. Listaan oheen muutaman nyrkkisäännön, jotka kannattaa muistaa, jos hyväksi tiedetyssä paikassa ei tapahtumia ala kuulumaan.

1) Uita uistinta hitaasti. Pidä mukana sellaisia malleja joita pysty uittamaan aivan ”dead slow”välillä pysäytellen ja taukoja pitäen. Uistimen ominaisuuksien lisäksi kannattaa kiinnittää esimerkikiksi siiman paksuuteen, joka vaikuttaa huomattavasti uistimen vajoamisnopeuteen. Jos pystyt, käytä paikallaan leijuvia uistimia, joita voit pitää jopa täysin paikallaan. Hidas uitto vaatii hermoja ja uskoa kalastuspaikkaan, joten se kannattaa säästää sellaisiin paikkoihin, joissa usko on todella kova. Hitaan uiton logiikkaan liittyy myös uistimen saaminen aivan kalan nenän eteen, pitäminen sen siinä mahdollisimman kauan ja houkutteleminen iskuun. Loppujen lopuksi kyse ei ole hauen syönnöstämisestä ja ravinnon tarpeesta vaan iskurefleksin laukaisemisesta.

2) Käytä suhteellisen pieniä uistimia. Keväällä kannattaa jättää isoimmat halot mielestäni kotiin ja tarjoilla uistimia, jotka ovat kooltaan 12-15 cm. Joissain tilanteessa olen mennyt jopa kymmensenttisiin, jotta olen saanut siiman kireäksi. Passiivinen kala, jolla on mätilasti sisällä, ei yleensä jaksa innostua kiloisen lahnan kokoisista tarjouksista, vaan saattaa käydä rokottamassa ohi uivaa suppulaa.

3) Panosta tummiin ja vaatimattomiin väreihin. Passiivinen kala ei jaksa innostua voimakkaasti ympäristöstä erottuvista uistimista. Parhaat tulokset olen saanut hyvin maltillisilla uistinpinnoilla. Voimakkaasti peilaavat hopeiset tai vastaavat pinnat kannatta unohtaa kokonaan ja keskittyä peilaavista pinnoista kultaan ja kupariin. Itse suosin keväällä passiiviselle kalalle peilaamattomia mattapintoja ja tummia värejä. Jos käytän kirkkaita ärsykevärejä tai voimakasta valkoista, pienennän uistimen kokoa selkeästi.

Todella passiiviselle kalalle kalastaja joutuu ottamaan käyttöön kaikki passiivisen kalastuksen elementit. Uistinta pitää uittaa erittäin hitaasti ja käytetään pieniä ja maltillisesti väritettyjä uistimia. Kalan aktiivisuustasosta saat tietoa Kalagurun blogin artikkelista ” Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat”. Viehesuositukset löydät Kalagurusta. Voit käyttää suositeltuja väriyhdistelmiä, mutta käytä pienempiä uistinkokoja.

Lisääntymään

Lämmin kevätaurinko saa hauen nousemaan kutupuuhiin. Kutu käynnistyy kun veden lämpötila on noussut reilusti päälle viiden asteen. Itsen olen usein ollut todistamassa tapahtumaa noin seitsemän- kahdeksan asteisessa vedessä. Yleensä kalastaja kuulee ja näkee mulinan kaislikossa, mutta sinne sekaan on aivan turha tarjoilla uistinta. Kalojen huomio on aivan jossain muualla eikä ohi viipottava uistin jaksa kiinnostaa kaloja tippaakaan. Jos kuitenkin haluaa kalastaa kudun alla olevaa lahtea, kannattaa kokeilla kaloja, jotka ovat vielä lähtötelineissä kaislikon ulkopuolella. Isoimmat kalat kutevat kuitenkin viimeiseksi joten sieltä voi tavoittaa todellisen haukimamman. Huomattava on että eri lahdet ovat kudun alla eri aikaan, joten naapurilahdessa tilanne saattaa olla aivan erilainen. Kutu kestää lahdissa yleensä viikon tai kaksi, jonka jälkeen pitkään paastonneet hääjuhlijat siirtyvät pitopöytien ääreen.

Haukien pitopöydät

Veden lämpötilan lähennellessä kymmentä astetta on lisääntyminen suoritettu ja kalojen on aika siirtyä korvaamaan menetettyä painoa. Alkaa vuoden kiivain syöntijakso, jolloin oikea-aikaisella kalastajalla on mahdollisuus saada todella hienoja kaloja. Olen huomannut että kalat saattavat siirtyä pois kutulahdesta, hakien paikkoja jonne isot särkikalaparvet nousevat kutemaan. Joissain lahdissa särkikalat kutevat samoihin lahtiin kuin hauet, joten hauet pääsevät täyttämään vatsaa varsin pienellä vaivalla.

Kohti särkikalojen kutulahtia

Jotkut lahdet, joista on saattanut saada hyvin tapahtumia ennen kutua, tyhjenevät kuin salamaniskusta. Tilannetta tarkkailleena olen huomannut että hauet saattavat kutea usein lahtiin joissa on varsin lyhyt kaislavyöhyke ennen rantaa. Hauelle kudun onnistumiseen riittää tuuhea pohjakasvillisuus johon mätimunat pystyvät kiinnittymään. Toki Hauki kutee myös rantoihin joissa on pitkä kaislavyöhyke, mutta olen huomannut että hauki ei ole kutupaikan suhteen niin tarkka kuin esimerkiksi särkikalat. Särkikalat tuntuvat vaativan pitkän kaislavyöhykkeen ennen kuin ne innostuvat kutupuuhiin. Hyvässä särkikalojen kutupaikassa saattaa olla parikymmentä metriä pitkä matala kaislavyöhyke rannan ulkopuolella. Juuri näihin paikkoihin hauki nousee syönnöstämään kun omat kutupuuhat on saatettu onnellisesti päätökseen.

Etsi lahnojen kutulahtia

Jos tiedät lahnan kutupaikkoja, kannattaa niitä kiertää lahnan kudun aikaan aktiivisesti, koska niiden edustalla väijyy todellisia jättiläisiä.
Hauen kevätkalastus päättyy mielestäni särkikalojen kutuun. Silloin ollaan merialueilla yleensä toukokuun viimeisellä viikolla. Kun särkikalat kudun jälkeen hajaantuvat saaristoon, hajottavat ne samalla isojen haukien keskittymät.

Muuttuvat olosuhteet ja niiden vaikutus

Keväällä suurin kudun etenemiseen vaikuttava asia on lämpötila ja sen muutokset. Hauen mäti vaatii kypsyäkseen tietyn lämpötilan, joten kylmä kevät lykkää kutua, kun taas pidempi lämpöjakso saattaa viedä koko tapahtuman läpi hyvinkin nopeasti. On myös tullut tilanteita, jolloin hyvin liikkeelle lähtenyt kututapahtuma on pysähtynyt vesien äkillisesti viilennyttyä muuttuneiden sääolosuhteiden johdosta. Myös Suomenlahden päälle pysähtynyt korkeapaine tekee joskus kalastajan elämän haasteelliseksi. Vaikka kututapahtuma etenee hyvin, on kalojen viretila uistimien suhteen varsin passiivinen ja laittaa kalamiehen kärsivällisyyden koetukselle. Näissä tilanteissa kannattaa muistaa nyrkkisäännöt ja yrittää löytää niistä lääkkeitä vaikean tilanteen taklaamiseksi.

Toisinaan voimakkaan ilmanpaineen nousun yhteydessä kalat saattavat olla todella aktiivisia, ja hakea nimenomaan todella räikeitä uistimia. Yleensä kovaa ilmanpaineen nousua seuraa voimakas tuuli, joten kalastaja voi siitäkin päätellä vallitsevaa tilannetta. Voimakas tuuli matalapaineen saapumisen yhteydessä nostaa yleensä vettä, jolloin kylmä alusvesi nousee jo lupaavasti lämmenneisiin kutupaikkoihin. Näissä tilanteissa kalastajalla on taas pohdinnan paikka ja kannattaa hakea uutta lähestymistapaa.

Vapauta suurhauki oikein

Kalastaja joka liikkuu kutuun valmistautuvien haukien perässä, on omalta osaltaan vastuussa kannan säilymisestä. Kevätkalastus on juuri suurien kalakeskittymien takia erittäin mielenkiintoista, mutta kalakannan säilyvyyden kannalta siihen liittyy paljon uhkia. Kalastaja, joka koukuttaa päivän aikana useita mätilastissa olevia haukimammoja, on myös vastuussa siitä että kala pääsee jatkamaan sukuaan. Suosikaa siis väkäsettömiä koukkuja, ja vapauttakaa kala mieluummin veneen laidan ulkopuolella. Jos saalis pitää ehdottomasti punnita, nostakaa kala veneeseen varovasti ja käyttäkää punnituspussia tai punnitkaa kala haavissa. Omatekoisen toimivan punnituspussin saa Ikean kassista, leikkaamalla molemmat päädyt auki siten, että metrin kala ei joudu liian mutkalle.

Kalaa kuvatessa kalaa pitää kannatella kaksin käsin, eikä missään vaiheessa saa nostaa kalaa kiduksista. Kun toimitaan oikein, saadaan kala hyvävoimaisena veteen. Pyörryksissä olevaa kalaa ei saa missään nimessä päästää vajoamaan pohjaan, vaan on varmistettava, että se pääsee omin voimin liikkeelle. Joissain tilanteissa kalaa pitää liikutella hitaasti edestakaisin, että se saa vettä kiduksiinsa. Oikein käsiteltynä kala pääsee toimittamaan luonnon sille varaamaa tehtävää.

Nautinnollisia kalastushetkiä kaikille !

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

Ahvenanmaan meritaimenprojekti

Ahvenanmaan meritaimenprojekti

 

Ahvenanmaa on varmasti saalisvarmin meritaimenen kalastuspaikka Suomen rajojen sisäpuolella. Pitkäjänteinen istutustyö on pitänyt kannat kunnossa ja saalista on tullut hyvin, joskus jopa erinomaisesti. Koska saarimaakunta elää kalastusmatkailusta, on siellä päätetty tehdä asiat vieläkin paremmin, ja oppia on haettu eteläiseltä Itämereltä, Gotlannista.

Gotlannin kanta

Gotlannin meritaimenkanta on oma pieni erikoisuutensa Itämeren lajistossa. Saaren ympärillä parveilevat kalat ovat sen omien pikku jokien, ja purojen tuotantoa. Jostain syystä ne eivät vaella Itämerellä, vaan pysyvät saaren tuntumassa syönnöstämässä, ja nousevat aina kutemaan Gotlannin jokiin ja puroihin.

Gotlannin kannan paikallisuudesta innostuneena Ingmar ”Pingo” Eriksson päätti vuonna 2005 tuoda Gotlannista hedelmöitettyjä mätimunia Ahvenanmaalle. Ajatuksena oli pyrkiä luomaan Ahvenanmaalle oma meritaimenkanta samaan tapaan kuin Gotlannissa.

Alku aina hankalaa

Pingon ajatus ja tavoitteet herättivät suurta vastustusta ja Gotlantilaiset eivät heti lämmenneet ajatukselle. Pelkona oli kantojen sekoittuminen, ja Gotlannin kannan geneettisen perimän katoaminen. Asioiden perinpohjaisen selvittelyn ja useiden lausuntojen jälkeen, saatiin kuitenkin Gotlannin maanomistajat myötämielisiksi, ja vuonna 2006 emokalojen lypsäminen voitiin aloittaa.

Perusajatus oli hedelmöittää mätimunat Gotlannissa, ja tuoda hedelmöitetyt mätimunat edelleen haudottavaksi Ahvenanmaalle. Operaatiota yritettiin kahdesti, ja vasta toisella kerralla saatiin riittävä määrä hedelmöitettyjä mätimunia haudottavaksi Ahvenanmaalle.

Mädistä kuoriutuneet istutettiin neljään eri puroon ympäri Ahvenanmaata. Toimenpide vaati paljon työtä, sillä purot piti ensin kunnostaa meritaimenelle sopivaksi. Neljään puroon istutetut pikkutaimenet kuitenkin menestyivät ja lähtivät merivaellukselle.

Hyviä tuloksia

Ahvenanmaalla on seurattu istutuspurojen elämää silmä kovana jo usean vuoden ajan. Häähumuja on vietetty säännöllisesti tyypillisten vieraiden ollessa kahden- kolmen kilon luokkaa. Juhlimassa on ollut isompiakin kaloja aina kuuteen kiloon saakka, mutta vahva epäilys on että ne eivät ole alkuperältään Gotlannista. Biologin mukaan meressä olevat meritaimenet ”haistavat” joessa olevat kutupuuhat, ja rientävät mukaan hauskanpitoon.

Syksyllä 2012 saatiin puroihin kutemaan ensimmäistä Ahvenanmaan omaa vuosiluokka, eli kaloja, jotka olivat kuoriintuneet luonnonkudusta Ahvenanmaalla. Kesäkuun lopussa 2013 puroissa oli havaittavissa suuria määriä smoltteja, jotka olivat peräisin edellisen syksyn kudusta. Määrät olevat kuulemma niin runsaita että sähkökalastusta ei kudun onnistumisen todentamiseen tarvittu.

Voidaan siis todeta että alkusysäys uuden kannan luomiselle on annettu, ja mahdollisuuden oman luonnonkannan luomiseen ovat olemassa. Turvallisuussyistä istutuspaikat ovat salaisia, ja niiden edustalla olevat alueet ovat rauhoitettuja kalastukselta. Pingo Erikssonin mukaan Ahvenanmaalla olisi mahdollista valjastaa kymmenkunta puroa poikastuotantoon, mikäli nykyisestä kokeilusta saadaan hyviä tuloksia. Saalismäärät Ahvenanmaalla ovat olleet lievässä nousussa viime vuosina, joten voidaan olettaa että ainakin lievää vaikutusta kantojen kasvuun on saatu aikaiseksi.

Pingon mukaan perinteisen kannan ja Gotlannin meritaimenen erottaa silmällä, koska Gotlantilaiset ovat paljon ilkeämmän näköisiä. Ilkeä meritaimen siiman päässä on mielikuva, joka saa jokaisen kalastajan mielikuvituksen laukkaamaan. Syksyllä 2016 kunnostetut purot olivat ajoittain turvoksissa kutevia kaloja. Näyttää vahvasti siltä, että Ahvenanmaan projekti oman meritaimen kannan luomiseksi on onnistunut.

 

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit