Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Miten löydän meritaimenen alkukeväästä ?

Yksinkertainen kysymys, johon on myös varsin yksinkertainen vastaus. Käytännössä asiat voivat olla hyvin paljon monimutkaisempia. Lämpimän veden etsintä tuottaa usein päänvaivaa, ja virtaukset saattavat kerätä lämpötaskuja yllättäviin paikkoihin.

Lämmön mittausta

Paljon on puhuttu siitä että lämpömittari on meritaimenen kalastajan paras apuväline keväisessä kalastuksessa. Väite pitää sikäli paikkansa että keväällä lämpötilaerot saattavat olla alueellisesti useita asteita, ja virtaukset keräävät lämmintä vettä saaren ja mantereen rantoihin. Kun isot vedet ovat 2- 3 asteen välillä, vaikuttaa alueellinen kahden- kolmen asteen nousu huomattavasti kalojen käyttäytymiseen.

Katse rantaan

Olen huomannut että usein saarten tai mantereen rannassa vesi saattaa olla huomattavasti lämpimänpää kuin heittoetäisyyden päässä rantaviivasta. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi rannalta kalastaminen on ajoittain huomattavasti tehokkaampaa kuin venekalastus. Lämmin vesipatja saattaa olla vain metrin kaksi rantaviivasta kunnes virtauksen alla oleva pieni niemeke tai vedenalainen uloke kerää lämpimän veden isommaksi poteroksi, joka kerää kaloja. Olen ollut myös tilanteissa jolloin niemeke saattaa kääntää lämpimän veden virtauksen jopa kymmenen viisitoista metriä ulos rantaviivasta, jonka jälkeen ranta niemekkeen jälkeen virtauksen alapuolelle on aivan kylmä. Kannattaa siis etsiä erilaisia muodostumia tasaisesta rantaviivasta, koska ne yleensä keräävät lämpimämpää vettä.

Kala ei ole aina poterossa

Samasta syystä kala ei aina ole niin herkullisen näköisessä poterossa, vaan rannassa virtauksen alapuolella, jonne lämmin vesi virtaa. Jos sinulla on mahdollisuus, kannattaa ajaa ajoittain veneellä niin lähelle rantaa kuin pääsee, jotta voi huomata lämpimän veden virtausalueet.

Kohti lahtialueita

Isot matalat lahdet keräävät myös keväisin meritaimenia. Lahdet lämpiävät nopeammin, ja sisälle lahteen kulkee 3-4 metriä syvä väylä, ja kalastettavalla alueella on vettä enemmän kuin näkösyvyys, on meritaimen yleensä paikalla. Hyvinä meritaimen vuosina 1980 luvun lopussa ja 1990 luvun alussa saimme aina keväisin hauenkalastuksen yhteydessä meritaimenia. Lahdet virtaavat myös, joten kannattaa seurata, mitä reunaa pitkin virtaa lämmin kylmä vesi sisään ja lämmin ulos. Lahtien lämpimän veden ” purkautumisalueet” syvemmän veden läheisyydessä ovat myös paikkoja, jonne kannattaa suunnata heitto tai kaksi. Tyypillistä on myös että lahti kerää johonkin kulmaan lämpimän veden patjan. Jos näillä alueilla rannan profiili ja muodostus on optimaalista, tavoittaa sieltä myös meritaimenen.

Pohjoistuulen kirous

Pohjoisesta puhaltavat tuulet muuttavat myös meritaimen pelin luonnetta. Vitaukset vaihtavat suunta, ja usein lämpö poterot viilenevät. Mikäli alueelle on kertynyt aikaisemmin lämpimämmän veden alueita, kannattaa etsiä ulosvirtauksia, koska ne myös vaikuttavat kalan sijoittumiseen. Jos pohjoistuulella on jostai syystä myös lämmintä, tilanne ei ole niin ongelmallinen. Lämmin vesi kerääntyy aina jonnekin, se täytyy vain etsiä. Pohjoistuulella homma voi onnistua päivän tai kaksi riippuen lämpimän veden varastoista, mutta etenkin ilmojen kylmetessä, kalastus muuttuu sen jälkeen haasteelliseksi.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Thomaksen meritaimenvinkit

Thomaksen meritaimenvinkit

 

Thomas Strandvik on Ahvenanmaalaistunut Espoosta kotoisin oleva kalastusopas. Kalastustoiminnan ohessa Thomas pyörittää myös ravintolabisnestä Ahvenanmaalla ja manner Suomessa. Kalastusalueina hänellä on Hammarudda, Maarianhamina, Vårdö, Svinö ja Lumparn.

Thomas kertoo että vuosittain hän ajaa noin 50-60 päivää merellä etupäässä keväisin ja syksyin, kalastaen haukea , meritaimenta ja ahventa. Thomaksen henkilökohtainen suosikki on meritaimen, eikä ole yllätys että miehellä on talo aivan yhden Hammaruddan meritaimen hotspotin rannalla. Kävellen matkaa otti paikoille kertyy huimat 150 metriä.

Meritaimenen liikkeistä syksyllä mies kertoo seuraavaa;

” Yleensä meritaimen tulee Maarianhaminan ja Hammaruddan rannoille loka-marraskuun vaihteessa, kun merivesi on viilennyt noin 10 asteeseen. Ensimmäiset laumat tulevat mantereen kärkiin ja mannerta lähellä olevien puusaarten reunoihin. Ensimmäisiltä paikoilta kalat siirtyvät kohti mannerta, kunnes vesien viilettyä noin viiteen asteeseen kaloja tavoittaa enää mantereen reunoista. Kylmän veden aikaan meritaimen hakeutuu usein suojan puoleisiin rantoihin tai tuulen ja tyynen rajoihin. Kalat talvehtivat mantereen reunassa, ja keväällä niitä tavoittaa usein sisälahdista, samoilta paikoilta missä hauet viihtyvät.”

Thomas tarjoilee meritaimenelle kaiken tyyppisiä uistimia, kuitenkin sillä ajatuksella, että kylmässä vedessä suositaan maltillisimmin uivia runkoja. Suosikkiuistimia ovat Abu Hammer 20 gr, Vicke , ja Vixen.

Kaloja kohti

Koska olemme liikkeellä marraskuun alussa, suunnistaa Thomas Maarianhaminan kärkien kärkeen, eli Langneskärin eteläkärkeen Maarianhaminan eteläpuolella. Thomaksen mukaan ensimmäiset parvet pysähtyvät kuulemma sinne, joten aloitamme kalastuksen sieltä. Jo muutaman minuutin jälkeen näemme mittakalan hypyn eteläkärjen matalikon kuohassa, mutta emme saa tapahtumia uistimiin. Eteläkärjestä siirrymme navakalta kaakkoistuulelta suojaan Lagneskärin länsireunalle, josta Thomaksen mukaan on usein löytynyt useamman kalan laumoja. Eikä aikaakaan, kun hieman alle mitallinen meritaimen paukauttaa uistimeeni. Tämän jälkeen Juuso nostaa veneeseen nopeassa tahdissa kaksi kalaa, ja peli on avattu kunnolla.

Pyörimme pari tuntia Lagneskärin länsireunalla, ja veneeseen nousee seitsemän meritaimenta. Tämän jälkeen on kohtuullista todeta että oppaan näkemys kalojen paikasta osui tismalleen oikeaan. Vaikka kalat ovat etupäässä pieniä, tässä kohtaa määrä kuitenkin korvaa laadun. Thomas kertoo että on varsin tyypillistä että kaloja löytyy laumoissa, ja kun löytää yhden, kannattaa paikkaa kalastaa huolella. Haittapuolena on että laumoissa liikkuvat kalat ovat kuulemma usein pienempiä, mutta seasta saattaa löytyä joku paremmankin kokoinen.

Seuraavaan paikkaan

Seuraavana kohteena on Klovikenin reuna Maarianhaminan kalasatamaa vastapäätä. Thomaksen mukaan erityisesti syvän ja matalan raja kerää kaloja alkukaudesta, kun taas kohti joulua mentäessä kalat siirtyvät sisemmäksi Gregersön eteläreunaan. Kloviken- Gregesö on Thomaksen mukaan erinomaista aluetta nimenomaan myöhään syksyllä ja talvella. Parin tunnin etsinnän jälkeen tuuli alkaa häiritä kalastusta liikaa, ja suunnistamme 12m/s etelätuulen nostamassa aallokossa kohti venesatamaa.

Kevätkalastus

Kun saimme veneen laituriin, pommitin Thomasta vielä muutamilla kysymyksillä liittyen talven ja kevään kalastukseen. Talvella ja keväällä Thomaksen mukaan meritaimen liikkuu suunnilleen samoilla paikoilla. Kalan tavoittaa mantereen reunasta ja usein myös sisälahdista, samoilta paikoilta kuin hauen. Erityisesti keväällä on tyypillistä, että meritaimen hakeutuu sisälle lämpimiin lahtivesiin ravinnon perässä. Tällöin kannattaa kalastaa erityisesi lahtien sisääntulot, ja sisääntulojen edustalla olevat kärjet. Thomaksen mukaan kausi alkaa heti kun rannat vapautuvat jääpeitteestä. Yleensä puhutaan maalis- huhtikuun taitteesta. Kevätkausi jatkuu yleensä hieman toukokuun puolelle. Thomaksen mukaan

Thomaksen kuumat paikat Hammaruddassa ja Maariahaminan länsipuolella;

Stenräven; Kuuma paikka erityisesti keväällä ja talvella, pystyy kalastamaan myös rannalta.
Lillbrorskär- Gottbysund; Kuuma paikka erityisesti myöhään talvella, ja keväällä. Keväisin kalat uivat Gottbysundiin sisälle nimenomaan Lillbroskärin reunoja pitkin.
Hamnäsviken-Langnäs; Kerää kaloja ympäri vuoden. Jos kala on rannalla täältä sen on mahdollisuus tavoittaa.
Gregersö-Kloviken; Kylmän veden paikka. Parhaimmillaan loppysyksystä ja talvella.
Lagneskär; Parhaimmillaan syyskauden alettua. Lokakuun loppu ja marraskuun alku.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Ahvenanmaan meritaimenprojekti

Ahvenanmaan meritaimenprojekti

 

Ahvenanmaa on varmasti saalisvarmin meritaimenen kalastuspaikka Suomen rajojen sisäpuolella. Pitkäjänteinen istutustyö on pitänyt kannat kunnossa ja saalista on tullut hyvin, joskus jopa erinomaisesti. Koska saarimaakunta elää kalastusmatkailusta, on siellä päätetty tehdä asiat vieläkin paremmin, ja oppia on haettu eteläiseltä Itämereltä, Gotlannista.

Gotlannin kanta

Gotlannin meritaimenkanta on oma pieni erikoisuutensa Itämeren lajistossa. Saaren ympärillä parveilevat kalat ovat sen omien pikku jokien, ja purojen tuotantoa. Jostain syystä ne eivät vaella Itämerellä, vaan pysyvät saaren tuntumassa syönnöstämässä, ja nousevat aina kutemaan Gotlannin jokiin ja puroihin.

Gotlannin kannan paikallisuudesta innostuneena Ingmar ”Pingo” Eriksson päätti vuonna 2005 tuoda Gotlannista hedelmöitettyjä mätimunia Ahvenanmaalle. Ajatuksena oli pyrkiä luomaan Ahvenanmaalle oma meritaimenkanta samaan tapaan kuin Gotlannissa.

Alku aina hankalaa

Pingon ajatus ja tavoitteet herättivät suurta vastustusta ja Gotlantilaiset eivät heti lämmenneet ajatukselle. Pelkona oli kantojen sekoittuminen, ja Gotlannin kannan geneettisen perimän katoaminen. Asioiden perinpohjaisen selvittelyn ja useiden lausuntojen jälkeen, saatiin kuitenkin Gotlannin maanomistajat myötämielisiksi, ja vuonna 2006 emokalojen lypsäminen voitiin aloittaa.

Perusajatus oli hedelmöittää mätimunat Gotlannissa, ja tuoda hedelmöitetyt mätimunat edelleen haudottavaksi Ahvenanmaalle. Operaatiota yritettiin kahdesti, ja vasta toisella kerralla saatiin riittävä määrä hedelmöitettyjä mätimunia haudottavaksi Ahvenanmaalle.

Mädistä kuoriutuneet istutettiin neljään eri puroon ympäri Ahvenanmaata. Toimenpide vaati paljon työtä, sillä purot piti ensin kunnostaa meritaimenelle sopivaksi. Neljään puroon istutetut pikkutaimenet kuitenkin menestyivät ja lähtivät merivaellukselle.

Hyviä tuloksia

Ahvenanmaalla on seurattu istutuspurojen elämää silmä kovana jo usean vuoden ajan. Häähumuja on vietetty säännöllisesti tyypillisten vieraiden ollessa kahden- kolmen kilon luokkaa. Juhlimassa on ollut isompiakin kaloja aina kuuteen kiloon saakka, mutta vahva epäilys on että ne eivät ole alkuperältään Gotlannista. Biologin mukaan meressä olevat meritaimenet ”haistavat” joessa olevat kutupuuhat, ja rientävät mukaan hauskanpitoon.

Syksyllä 2012 saatiin puroihin kutemaan ensimmäistä Ahvenanmaan omaa vuosiluokka, eli kaloja, jotka olivat kuoriintuneet luonnonkudusta Ahvenanmaalla. Kesäkuun lopussa 2013 puroissa oli havaittavissa suuria määriä smoltteja, jotka olivat peräisin edellisen syksyn kudusta. Määrät olevat kuulemma niin runsaita että sähkökalastusta ei kudun onnistumisen todentamiseen tarvittu.

Voidaan siis todeta että alkusysäys uuden kannan luomiselle on annettu, ja mahdollisuuden oman luonnonkannan luomiseen ovat olemassa. Turvallisuussyistä istutuspaikat ovat salaisia, ja niiden edustalla olevat alueet ovat rauhoitettuja kalastukselta. Pingo Erikssonin mukaan Ahvenanmaalla olisi mahdollista valjastaa kymmenkunta puroa poikastuotantoon, mikäli nykyisestä kokeilusta saadaan hyviä tuloksia. Saalismäärät Ahvenanmaalla ovat olleet lievässä nousussa viime vuosina, joten voidaan olettaa että ainakin lievää vaikutusta kantojen kasvuun on saatu aikaiseksi.

Pingon mukaan perinteisen kannan ja Gotlannin meritaimenen erottaa silmällä, koska Gotlantilaiset ovat paljon ilkeämmän näköisiä. Ilkeä meritaimen siiman päässä on mielikuva, joka saa jokaisen kalastajan mielikuvituksen laukkaamaan. Syksyllä 2016 kunnostetut purot olivat ajoittain turvoksissa kutevia kaloja. Näyttää vahvasti siltä, että Ahvenanmaan projekti oman meritaimen kannan luomiseksi on onnistunut.

 

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

Rapala mukana Kalagurussa

Rapala mukana Kalagurussa

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Pingon rantapaikat meritaimenelle

Pingon rantapaikat meritaimenelle

Ingmar ”Pingo” Eriksson pitkänlinjan kalastusalan ammattilainen. Euroja on tienattu oppaana, valokuvaajana ja kalastusmatkailun edistämisen parissa. Vaikka tosi ammattilaisen tavoin Pingo hallitsee kaikkien petokalojen eri kalastustavat, on hänen suuri rakkautensa kuitenkin perhokalastus. Mies on juossut perhovapa kourassa ympäri maailmaa, vaikka erinomaiset mahdollisuudet meritaimenen perhokalastukseen löytyvät lähes hänen kotioveltaan.

Ahvenanmaan kotivedet

Läntisen Ahvenanmaan pääsaarten pitkät kalliorannat tarjoavat kymmenen kilometriä erinomaisia puitteita meritaimenen perhokalastukseen. Pingo onkin tuttu näky Hammaruddan ja Eckerön kivikkoisilla rannoilla. Pingon mukaan kalaan kannattaa mennä aina kun on mahdollisuus, ja meritaimenen kalastuspäiviä kertyykin vuosittain noin 30. Takavuosina ennen perheenlisäystä Pingo kahlasi rantoja jopa 60-70 päivänä vuodessa. Huippuvuosien saalismäärä nousi parhaimmillaan 139 kalaan, joka antaa keskiarvoksi n. kaksi kalaa per kalastuspäivä! Pientä haikeutta äänessään Pingo muistelee parasta kalastuspäiväänsä, jolloin Ahvenanmaan gurun uhriksi joutui peräti 16 kaunista hopeakylkeä. Päivän arvostusta lisää vielä se että kalat olivat reilun kokoisia kahden kilon molemmin puolin isoimpien painaessa 2,5 kg.

Usean kalan päiviä

Viiden kalan päivät eivät ole Ahvenanmaalla harvinaisia. Kalat liikkuvat pienissä ryhmissä syönnöspaikoilla, joten perhon sinkoaminen saalistavan lauman keskelle antaa välittömän palautteen. Allekirjoittanut on itsekin usein ollut Ahvenanmaalla tilanteessa, jolloin syönnösparvesta poimitaan useita kaloja hyvin nopeaan tahtiin.

Vuosikello- alkuvuosi

Pingon meritaimenkausi alkaa samaan aikaan kuin vuotemme, eli 1.1. Kauden aloittamisen keskellä talvea mahdollistaa Ahvenanmaan ilmasto, joka yleensä pitää meritaimenen kalastuspaikat avoinna ympäri vuoden. Pingon kalastus jatkuu kiihkeänä yleensä huhtikuun loppuun, jolloin maestro yleensä siirtyy hyvin ansaitulle kesätauolle. Tauolle siirtymiseen ei ole Pingon mukaan syynä kalojen katoaminen, vaan enemmänkin keskittyminen muihin asioihin. Kalat ovat Pingon mukaan tavoitettavissa jopa keskikesällä, mikäli keskittää kalastuksen hämärän molemmin puolin.

Vuosikello- loppuvuosi

Elokuun lopussa Pingo solmii tapsit ja suuntaa kohti otti paikkoja. Pingo on saanut perholla kaloja jopa 14 asteen vedestä joten puheet kylmän veden kalastusmuodosta on syytä jättää unholaan. Pingon mukaan vuodenaikojen erot kalastus taktiikassa liittyvät lähinnä perhovalintoihin ja uittotyyleihin. Talvella kylmässä vedessä Pingo suosii hidasta uittoa ja isompia ja värikkäitä perhoja. Isoimmat perhot ovat jopa 10 cm pitkiä, ja talven suosikkivärinä on etupäässä vaalea pinkki. Vesien lämmetessä siirrytään nopeaan uittoon ja pienempiin kolmipiikkiä ja katkaa jäljitteleviin perhoihin.

Tekniikka & välineet

Välineinä Pingo käyttää luokan 6-8 vapaa, ja mielellään isopuolaista kelaa. Iso puolaa on Pingon henkilökohtainen mieltymys ja iskun tultua se mahdollistaa siiman nopean kelaamisen kelalle, jotta varsinainen kalan väsyttely tapahtuu kelalta eikä näppituntumalta. Siimana Pingo suosii hitaasti vajoavaa siimaa. Tapsina hän käyttää 0,30 tapsia, joka on hieman paksumpaa kuin monet muut kollegat. Paksumman tapsin hän perustelee paremmalla kulutuskestävyydellä, ja käsiteltävyydellä erityisesti tuuliolosuhteissa. Paksumpi tapsi ei mene niin helposti lenkille tai solmuun kuin ohkaisempi. Jokainen tietää että tapseihin tulleet taittumat tai solmut vähentävät tapsin kestävyyttä tositilanteessa. Tapsin pituus saa olla vavan mitan, eli 8-9 jalkaa.

Välineiden lisäksi Pingo kiinnittää erityistä huomiota heittotekniikkaan. Pingon mukaan kannattaa opetella heittämään yhdellä perhon taaksepäin vedolla, ilman pidempää vispaamista. Perustelu Pingon mukaan tyylille on yksinkertainen; Vain vedessä oleva perho pyytää! Ylös kelattu syötti tarjoillaan mahdollisimman nopeasti uudelleen kalojen nähtäväksi.

Taktiikka & perhot

Pingon mielestä perhoa pystyy käsittelemään hyvin tuulisissakin olosuhteissa. Suoraan vastaisessa tuulessa mielekkyyden raja on 6-7 metriä sekunnissa, mutta sivuttainen takatuuli voi Pingon mukaan olla lähellä myrskyä. Päivittäinen kalastusaika vaihtelee eri vuoden aikojen mukaan. Talvisin kalastetaan mieluiten keskellä päivää, koska päivä muutenkin kovin lyhyt. Jos pinta on kunnolla rikki, pystyy talven kirkkaissa vesissä kalastamaan tuloksekkaasti koko päivän.

”Golden Hour”

Kirkkaina kevätpäivinä Ahvenanmaan kirkkaissa vesissä kannattaa kalastaa hämärissä tunti ennen ja tunti jälkeen auringonlaskun. Ahvenanmaalaisten käsite ”golden hour” kuvaa juuri kalojen otti halukkuuden lisääntyessä auringon paistokulman painuessa alemmaksi kohti taivaanrantaa. Syksyllä Pingo kalastaa mieluiten iltapäivisin ja iltaisin. Takavuosina Pingo piti aktiivisesti kalastuspäiväkirjaa. Kolmensadan kalan jälkeen hän teki mielenkiintoisen havainnon. Yhtään ainoaa kalaa ei ollut saatu täydenkuun aikana.

Kirkas vesi- pieni perho

Kirkkaan veden aikaan ja tyynellä kelillä kalan ovat todella varovaisia. Varovaisen kalan huijaamiseen Pingo käyttää pieniä ja huomaamattomia perhoja. Käytössä ovat ruskean ja harmaan eri sävyt kokoluokassa 2-2,5 cm.

Kylmä ja lämmin vesi

Uittorytmit Pingo jakaa karkeasti lämpimän ja kylmän veden tyyleihin. Talvisin Pingo uittaa perhoa pitkillä hitailla vedoilla, jonka jälkeen perho pysäytetään. Vedolle tulee mittaa jopa puolitoista metriä ja käytössä onkin käden koko liikerata edestä taakse. Lämpimämmissä vesissä eli keväällä ja syksyllä, nopeutetaan vetoa ja pysäytyksen jälkeen nypytetään perhoa pienillä nykäyksillä ja pysäytetään. Pysäytyksen jälkeen seuraa uusi nopea veto.

Pingon Rantapaikat:

Möckelö

Möckelön kalastuspaikat sijaitsevat vain muutaman kilometrin Maarianhaminan ulkopuolella. Möckelön lahti on laaja länteen avautuva suojainen lahti, jossa rannalta kalastettavat paikat sijoittuvat lahden itäpuollelle. Möckelön kalastualueet eivät ole kovin laajat ja kalastettavaa rantaviivaa on noin kilometrin verran.
Osoite : Möckelövägen 355, Jomala

Kungsö

Kungsön upeat kalastuspaikat sijaitsevat noin viisi kilometriä Maarianhaminasta kohti Eckeröä. Hamnnäsvikenin ja Burvardsvikenin isot etelään aukeavat lahtialueet ja niiden väliin sijoittuva Långnäsin niemi on Pingon mukaan yksi Ahvenanmaan tuottoisimmista meritaimenen kalastuspaikoista. Koska alue on laaja, on potentiaalisia autopaikkoja ja kalastuksen aloituspaikkoja myös useita.

1) Burvardsvikenin lahti alueen itäpäässä tarjoaa rikkonaisen lahtialueen, jossa pystyy kalastamaan kivikkorannoilta tai kahlaten Osoite: Burvardsvägen 41, Jomala
2) Långnäsin kärki on kalastusalueen keskellä. Sieltä pystyy kätevästi liikkumaan itään Burvardsvikenin ottipaikoille, tai länteen Hamnäsvikenin kala-apajia kohti. Långnäsin kärkeen eivät karttapalvelut anna osoitetta, mutta Möskatavägen 76 kohdalta lähtee hiekkatie kohti etelää, joka vie aivan Långnäsin kärkeen.
3) Hamnnäsviken autopaikat sijaisevat aivan rannan tuntumassa. Uuden alueen tiestö ei myöskään ole päivittynyt karttapalveluihin, mutta Strandslingan 44 kohdalta lähtee tie lähemmäksi vieläkin lähemmäksi kalastuspaikkoja ja tien päässä on parkkipaikka. Hamnäsviken tarjoaa kallioniemen ja leopardipohjaisen hiekkarannan. Monipuolisuutensa johdosta alue onkin monen kalastajan suosiossa.

Stenräven

Stenräven sijaitsen kymmenkunta kilometriä Maarianhaminasta kohti Eckeröä. Upea kalastuspaikka on varmasti yksi hienoimmista meritaimenen kalastuspaikoista itämerellä. Hiekkapohjainen laguuni muodostaa poteron joka kerää hopeakylkisiä saalistajia. Alue ei ole kovin laaja, mutta sitäkin potentiaalisempi. Autolla pääsee aivan viereen, vaikkakin viimeinen tieosuus saattaa kysyä kulkuneuvolta hieman maavaraa. Osoite: Djurvikvägen 404, Jomala

Eckerö

Eckerö tarjoaa useiden kilometrien mittaisen yhtenäisen rantaviivan meritaimenen kalastajalle.Etelään ja länteen avautuva rannikko tarjoaa kalapaikkoja pienten niemien ja lahtien muodossa, mutta Pingon mukaan kaloja on saatu tasaisesti koko matkalta. Jos alueelta pitäisi joku ”hot spot” nimetä, on Pingon puheiden perusteella Styrinsguddenin alue sellainen, joka kannattaa käydä läpi joka kerta. Eckerön alueella voi auton jättää kahteen eri paikkaan. Toinen on kalastusalueen pohjoispäässä, ja toinen alueen keskellä, lähellä Styringsuddenin ”hot spottia”.

Ensimmäinen alueelle johtava tie on metsä tie joka lähtee etelään Skeppsvikvägen 344 kohdalta. Muutaman kilometrin mittainen tie ajetaan lähes loppuun ja rannan tultua näkyviin, käännytä länteen. tie johta melkein vesirajaan saakka.Toineen metsäautotie lähteen etelään Skeppsvikvägen 394 kohdalta Tien voi ajaa aivan loppuun ja tien päässä on kaunis hiekkalaguuni, Hinders- Bengt viken.

Oppaan käyttö ?

Olen itse käynyt Ahvenanmaalla kalastamassa meritaimenta vuodesta 1997 lähtien. Alusta saakka olen saanut paikallisilta hyviä neuvoja kalapaikoista, ja tipsejä edellisten viikkojen tapahtumista. Suosittelen vahvasti että otatte oppaan ainakin yhdeksi päiväksi jotta saatte käsityksen eri kalapaikkojen luonteesta ja kalojen käyttäytymisestä alueella. Isompi ryhmä voi jakaa oppaan kuluja, ja päivän aikana saatu tieto kertyy talteen tulevia kalareissuja varten. Päivän aikana ehtii kuitenkin kiertämään helposti kaksi kohdetta, joiden kalastaminen on jatkossa helpompaa.

Pingo Eriksson yhteystiedot:
sportfishingmagazine@gmail.com
+3584573135599

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

Hamarudda -meritaimenkalastajan mekka

Hamarudda -meritaimenkalastajan mekka

Hammaruddan yhtenäislupa-alue on punalihaisen perässä juoksevalla uistinkalastajalle parasta, mitä Suomen rajojen sisällä on tarjolla. Iso lupa-alue, joka rajoittuu valtion vesialueisiin, tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet merilohen ja meritaimenen kalastukseen. Monipuolinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia niin vetouistelijalle kuin heittokalastajallekin. Vaikka alue on luonut maineensa hyvin pitkälle merilohen uistelun ykköspaikkana Suomessa, ovat ensimmäiset mannersuomalaiset löytäneet kohteen nimenomaan erinomaisten meritaimenvesien ansiosta. Vuosien määrätietoinen istutustyö ja oman meritaimenkannan luominen ovat tarjonneet puitteet erinomaiselle meritaimenen kalastukselle.

Milloin kalaan ?

Hammarudda on parhaimmillaan kylmän veden aikaan lokakuulta toukokuulle. Kausi alkaa poikkeuksellisesti lokakuun lopussa, kun meritaimen hiljalleen rantautuu kohti mannerta. Talvikauden kuumimmat kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu, jolloin kalan tavoittaa vaikka rannalta heittäen. Lauhkeina talvina kalastus jatkuu läpi talven, meren pysyessä avoimena. Kylmimmät talvet vetävät rantaviivan jäähän ainakin hetkeksi, mutta kalastus käynnistyy yleensä selkeästi jo maaliskuun puolella. Keväistä kalastusta riittää toukokuun loppupuolelle, jonka jälkeen kalat siirtyvät isommille vesille, eivätkä ole enää yhtä hyvin tavoitettavissa.

Tammikuun paikka

Mielestäni kalastus on parhaimmillaan talvella, silloin kun isoimmat meritaimenlaumat ovat parkkeeranneet mantereen tuntumaan. Isoimmat parvet saapuvat marraskuussa, mutta kalastajan huippusesonki osuu yleensä joulu- tammikuulle. Olen kalastanut Hammaruddan aluetta usein tammikuussa, ja kokenut unohtumattomia hetkiä, samaan aikaan kun mannersuomessa luodaan lunta. Keskellä merta, eteläisen itämeren vaikutusalueella on usein lämpöasteita, vaikka manner- Suomi olisikin pakkasen kourissa.

Miten kannattaa yrittää

Meritaimenen tavoittaa uistimella tai raksilla, niin heittäen kuin vetäenkin. Olen kuunnellut tarinoita vuosien varrelta, ja tuntuu siltä, että kaloja tulee molemmilla tavoilla. Itse olen viime vuosina painottanut heittouisteluun, osittain siksi, että monet kuumat paikat ovat pinta-alaltaan niin pieniä, että siellä ei saa uisteluvenettä edes kunnolla kääntymään. Kapeissa salmissa ja lahdenpoukamissa pärjääkin erinomaisesti pienemmällä veneellä, joten uisteluraaserin kuljettamista kannattaa harkita huolellisesti. Lisäksi monissa majoituspaikoissa on tarjolla noin viisimetrisiä veneitä, joilla pärjää erinomaisesti.

Kalapaikat ovat lähellä mannerta

Hammaruddan alue on sikäli mielenkiintoinen paikka, että keväisin ja syksyisin kalat löytyvät suunnilleen samoilta paikoilta. Saaristovyöhyke mantereen ja avomeren välissä on niin kapea, että kalat liikkuvat joko kiinni matereessa tai saaristoyöhykkeellä. Mantereessa kiinni olevat paikat ovat joissain tilanteessa avomerta vasten, ja enimmillään mantereelta avomerelle on matkaa vain kilometri, korkeintaan kaksi. Väliin mahtuu yleensä muutama saari. Näistä olosuhteista johtuen kalat liikkuvat avomeren ja mantereen välillä nopeasti, ja suuret ryntäykset ottipaikoille ovat aivan yhtä nopeita, kuin poistuminen avomeren reunaan. Yleensä nopea liikkeet ajoittuvat kalastuskauden alkuun lokakuulle- tai loppuun toukokuulle.

Keväällä matalista lahdista

Kevätkalastuksen käynnistyessä maaliskuun lopulla tavoittaa kalat aivan mantereen kupeesta sekä nopeasti lämpenevistä sisälahdista. Hauet oleskelevat samoilla alueilla, joten perukkeen solmiminen hauen hampaita kestävästä materiaalista ei ole ollenkaan ylimitoitettu toimenpide. Kirkkaassa vedessä auringonpaisteella kala on hyvin arka ja päiväsaikaan kannattaa hakea lahtivesiä, jotka ovat hieman sameampia. Jos kalastaa kirkkaalla auringonpaisteella, kannattaa liikkua alueilla, joissa vettä on yli näkösyvyyden verran. Uistellessa myös pienet plaanaajat ovat oiva apuväline.

Kalapaikat idästä länteen

Hammarudda kortin kalastusalue sijoittuu Maarianhaminasta länteen kohti Eckeröä. Alueella on paljon potentiaalisia paikkoja, mutta listaan oheen kohteista, joista olen itse tavoittanut kaloja. Olen listannut oheen paikat, jotka toimivat nimenomaan kylmän veden aikaan, jääpeitteen molemmin puolin.

Möckelö

Hammaruddan alueella laivasatamasta länteen sijaitsee ns. Möckelön-lahti, Gregersön pohjoispuolella. Iso lahtialue kannattaa kalastaa kokonaisuudessaan, vaikkakin lahden nopeasti lämpenevä eteläosa on etenkin kevätkalastuksessa antanut parhaiten tapahtumia. Kalan saattaa myös tavoittaa jopa aivan lahden keskeltä, ja kolmen- neljän metrin syvyysalue toimii parhaiten uistellessa. Heittokalastettaessa haukien kansoittamassa lahdessa ei kalasteta yksittäisiä kohteita kuten kiviä tai rakkoleväpuskia, vaan heitetään uistinta ympäri lahtea. Kalastustapa kysyy uskoa, mutta palkitsee usein runsaasti. Tyypillistä on että useamman hauen jälkeen tavoitetaan meritaimen. Aktiiviset hauet ovat saaneet leuoilleen eivätkä häiritse enää kalastusta.

Bursfjärden

Seuraava kevätalue tuottoisa on Bursfjärden, Möckelöstä luoteeseen. Lahtialueen länsireuna on ollut erittäin hyvä ja mahdollisuudet hauen koukuttamiseen samalla ovat paremmat kuin hyvät. Kalastustapa on sama kuin Möckelön lahdessa. Kalastetaan keskellä lahtea aivan pohjanäkyvyyden rajoilla. Näillä alueilla vettä on noin kaksi metriä. Jos haluaa kalastaa rantoja, kannattaa kokeilla niitä reunoja jotka syvenevät nopeasti. Kokemukseni mukaan kalat uivat ympäri lahtea ja parhaiten ne saa hassutettua uistimeen silloin kun uistin on nimenomaan syvän ja matalan rajalla. Bursfjärden on ollut myös uistelijoiden suosiossa. Keskeltä lahtea, neljä- viiden metrin syvyysalueelta on ajoittain tavoitettu erittäin hyvin kaloja. Vaikka Bursfjärden on kevät kalastuksessa erinomainen, kannattaa myös talvella uhrata sinne kalastustehoja. Lahdessa voi onnistua erinomaisesti, etenkin jos vesi on korkealla.

Bursund

Reitti Bursfjädenille ja ulos sieltä menee Bursundin kautta, joka on antanut hienoja kaloja erityisesti uistelemalla. Rannalla seisova yksittäinen koivu on legendaarisen kalastusoppaan Kalle Petterssonin hotspot. Kallen mukaan keväällä lämmin vesi virtaa keväällä lahdesta ulos ja houkuttelee kaloja. Voimakkaan virtauksen aikana voi nähdä kuinka kylmä vesi virtaa salmen itäreunaa sisälle lahteen, ja sameampi lämmin vesi tulee länsireunaa pitkin pois.

Burvardsviken

Burskatanin länsipuolella on Burvardsviken, josta löytää kaloja läpi kalastuskauden. Burvadsviken on kivikkoista rakkoleväpohjaa ja kuin suoraan meritaimenen kalastajan oppikirjasta. Alueen pystyy hyvin kalastamaan myös rannalta, eikä kalastajan tarvitse välttämättä kahlata rantakiviä pidemmälle. Aluetta voi myös uistella, mutta se on melkoisen pitkälle suhteellisen matalaa.

Hamnäsviken

Burvardsvikenin länsipuolella sijaitsee Hamnäsnsviken, joka on etenkin kalastusopas Ulf Rundbergin suosiossa. Hamnäsvikenin erikoisuus on hiekkapohja leopardikuvioineen, joten keväällä rantojen hieman lämmettyä meritaimen viihtyy siellä erinomaisesti. Myös syksyllä ja talvella lahti kerää ruokailevia täpläkylkiä. Hamnäsviken on myös suhteellisen matala, joten uistellessa kannattaa olla varovainen, ja tarjoilla uistimet lähelle rantaa pikkuplaanaajan avustuksella.

Gottbysund- Kråkören

Edelleen länteen mentäessä kannattaa kalastaa Gottbysundin reunat ja Kråkörenin ympäristö. Erityisesti pohjoisen puoleisilla tuulilla keväällä kalan tavoittaa Hamnörsvikenin ja Marsängsvikenin ympäristöstä. Saariston sisältä Kråkörsfjärdeniltä virtaava lämmin vesi liikuttelee kaloja mukanaan. Salmipaikkoja kannattaa kiertää myös uistellen.

Gottbysund

Etenkin keväällä ja talvella taimenen löytää myös Gottbysundin perukoilta, aivan lahden pohjalta. Kapea ja matala lahti kannattaa kalastaa koko matkalta erityisesti keväällä. Aurinkoisella ilmalla vesien lämmetessä taimen saattaa nousta laumoina lahteen syönnöstämään.

Stenräven

Yksi koko alueen hotspoteista on legendaarinen Stenräven, pari kilometriä Marsängsvikenistä pohjoiseen. Stenrävenin kivikko muodostaan laguunin, jonka pohjalle lämmin vesi kerääntyy. Paikka on sikäli erikoinen, että sieltä tapaa meritaimenia joskus laumoittain, jolloin säpinää riittää. Stenräven on myös kalastettavissa rannalta, etenkin jos pystyy kahlaamaan pienen salmen yli. Kapea laguuni ei mahdollista uistelua, joten heittokalastus jää taimenen tavoittelijalle ainoaksi vaihtoehdoksi.

Vesien lämmettyä

Lämpimämmän veden aikaan toukokuussa ja loka- marraskuussa kalat eivät välttämättä ole aivan mantereessa kiinni, vaan niitä kannattaa tavoitella heti ensimmäisten saarten rannoista. Poikkeuksena ovat paikat, jotka ovat suoraan avomerta vasten, kuten Langneskär ja Stenräven. Erityisesti kannattaa kokeilla Pepparnin ja Pepparsgrudendin salmi, nimenomaan Pepparsgrundetin puolelta ja salmialue Bogskärin luoteispuolelta. Myös saarilinjan ulommaiset kärjet, kuten Österkläpp, Lågskär ja Lilla Skivgrund ovat antaneet kaloja. Kun kalastus siirtyy saaristovyöhykkeelle, tarjoaa se nimenomaan uisteluun parhaat olosuhteet.

Hammarudda- majoituspaikat

Olen listannut oheen Hammaruddan hyviksi havaittuja majoituspaikkoja. Valinnan kriteereinä on ollut sijainti, hyvä majoituksen taso, satama ja käytettävissä olevat veneet. En ole listannut yhteystietoja, koska ne löytyvät erinomaisesti internetistä.

Rundbergs stugor- Möskatan

Ulf Rundbergin mökkikylä on Ahvenanmaan meritaimen mekan keskiössä. Mökit ovat tasoltaan hyviä, vuodepaikkoja on 4-8/ mökki. Erityisenä plussana on suojaisa satama, jossa on oma erittäin hyvä veneenlaskupaikka. Uffen veneet ovat paikallisen keskitason yläpuolella ja noin viisimetriset veneet ovat varustettu yleensä kahdenkymmenen hevosvoiman moottoreilla. Niillä pystyy liikkumaan kalastusalueen laidalta toiselle riittävän ripeästi, jotta kalastus on tehokasta. Kaiken lisäksi Uffelta saa ajankohtaisia vinkkejä viimeaikojen tapahtumista ja niiden avulla pystyy suunnistamaan suoraan potentiaalisille kalapaikoille. Rundbergs stugor sijaitsee Möskatassa, keskellä Hammarudda- kortin kalastusaluetta. Uffen kanssa on keskusteltava ruotsiksi tai englanniksi.

Ekströms stugor- Gottbysund

Ekströmillä on tarjolla huippuluokan mökit. Isoimmat hirsirakenteiset talot tarjoavat vuodepaikkoja jopa kymmenelle hengelle ja niissä on myös oma sauna. Satama on suojainen ja siellä on oma hiekkaluiska. Ekströmin veneet ovat myös paikallisen keskitason yläpuolella ja varustettuna 15-20 hevosvoiman moottoreilla. Mökkikylän satama on lahden pohjukassa, joten se ei keväällä vapaudu jäistä yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Rundbergs stugorin satama. Muutoin sijainti on erinomainen ja sieltä tavoittaa kätevästi Ahvenanmaan parhaat meritaimenpaikat. Eksrtröms stugor oli vuosia Trolling träffien satamana ja ainoana punnituspaikkana. Mökkiemäntä Pia Ekström puhuu ainoastaan ruotsia.

Talvitaimen

Joulukuussa saattaa olla jo lumi maassa, mutta meritaimenen kalastus käy kuumimmillaan. Joulu- ja tammikuu ovat säiden salliessa erinomaisia kalastuskuukausia, koska meritaimenet ovat rantautuneet sankoin joukoin Maarianhaminan, Hammaruddan ja Eckerön rannoille. Pyyntipaikat ovat hyvin samoja, kuin heti jäiden lähdettyä keväällä. Täytyy vain muistaa kylmän veden vaatimukset ja yrittää löytää nimenomaan rauhallisempia, saarten taakse suojaan jääneitä kalastusalueita. Myös ns. ”haukilahdet” kannattaa pommittaa, koska nousuvedellä meritaimen nousee suojaisiin lahtiin ruokailemaan. Monet ovat sitä mieltä että talvella nimenomaan rannalta kalastus on tuottoisampaa. Ainakin kalan saamiseen on hyvät mahdollisuudet, koska rannalta kalastettavat paikat kuten Stenräven, Hamnäsviken ja Burvardsviken keräävät hyvin kaloja. Myös lahtien välistä pistävät niemet ovat hyviä paikkoja, etenkin silloin jos kalastettava alue jää suojan puolelle. Vaikka pakkaset olisivat jäädyttäneet alueen lahtivedet, ja samalla osan luiskista, pystyy veneen laskemaan kätevästi Maarianhaminan kalasataman luiskalta, joka pysyy pitkään auki laivasataman laivaliikenteen ansiosta. Kalasatama löytyy osoitteesta Fiskehamnsvägen 22, Mariehamn.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit