Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Janne kalasti ennätyskuhan 12,3 kg

Kalagurun taustavaikuttajiin ja Team Westin Finland:iin kuuluva Jan-Erik ”Janne” Norrgård onnistui vertikaalijigaamaan alkukesästä yhden Suomen suurimmista ja mahdollisesti pisimmän vapavälinein pyydetyn kuhan Etelä-Suomalaiselta järveltä. Kalalla oli painoa huimat 12,3 kg ja pituutta upeat 102 cm. Luonnollisesti kala vapautettiin valokuvauksen jälkeen. Kalastukstekniikkana Janne harrasti pelagista vertikaalijigausta, jolla pyritään etsimään kaikuluotaimella isompia yksittäisiä kaloja, joille kohdistetusti esitellään viehe ja yritetään saada kala houkutteltua iskemään siihen.
Jannen iso palkinto tuli vuosien kovan työn tuloksena useita eri järviä tutkimalla sekä kalan vuosikiertoa ja päivittäisiä olosuhteita seuraamalla. Jannen vieheväri valintaa kyseiselle järvelle tuki Kalagurun ehdotus.

Päivän tapahtumista Janne itse kertoo seuraavaa;

”Kalastan paljon eri vesistöissä, ja pyrin aina laajentamaan aluettani tutkimalla uusia paikkoja, silti käyden myös vanhoillakin paikoilla. Olin ottanut uuden isohkon järven tämänvuotiseksi kuhakohteekseni. Taustatyötä tehdessäni olin valikoinut kohdejärveltä kolme hieman erilaista aluetta tutkittavakseni käynneilläni. Tämä auttaa paremmin ymmärtämään järven kuhien käyttäytymistä.”
”Ensimmäinen hieman suojaisampi alue oli osoittautunut tyhjäksi arvaksi, mutta toiselta, isomman selän reunuksella sijaitsevalta alueelta paikallistin syönnöskalat syvästä vedestä selän reunalla. Syönnösparvet olivat painautuneet penkkaa vasten, johon tuuli oli puhaltanut useamman päivän. Kuhat olivat tulleet valmiiksi katettuun pöytään ruokailemaan.”
”Keli oli sadetta ennakoiva ja tumma, auringon pilkahtaessa vain ajoittain esiin hetkeksi pilvien välistä. Kalaguru ja oma kokemukseni puolsivat passiivisävyjä, joten valitsin Westin Twin Teez:in musta/kulta värissä.”
”Ensin löysin alueelta vain pienempiä kuhia mutta uskoin myös isojen kalojen olevan pelikentällä kunhan vain jaksan etsiä. Lopulta ahkeran hakemisen jälkeen paikallistin kaikuluotaimellani isomman kalan 6 metriä veneen alla penkan ulkopuolelta syvemmän veden päältä.”
”Sain vieheeni uitettua kalan näkökenttään, ja hetken houkuttelun jälkeen se kiinnostui siitä ja iski kiinni. Välittömästi vastaiskun tehtyäni kala alkoi uida kovaa vauhtia pintaa kohti ravistaen samalla päätään suurkuhamaisesti. Sain kuitenkin siiman pidettyä tiukalla ja koukut pysyivät kiinni kidassa. Vain hieman veneen alla kala kääntyi raivoisasti ympäri ja puski takaisin 6-7 metrin syvyyteen, jonne se päättäväisesti pysäköi itsensä juromaan. Aina kun sain kalan pumpattua lähemmäs venettä, se päätti palata takaisin samaan syvyyteen ja pysyä siellä. Pidin kuitenkin jatkuvasti kovaa painetta vavallani jotta kala ei väsyisi liikaa pitkitetyssä taistelussa. Hetken aikaa miteltyämme sain kalan haaviin ja katsoin sen mahtavaa kokoa irrottaessani vieheen sen suusta.”
”Annoin haavin vielä pysyä veneen sivulla havas vedessä valmistellessani kuvaus, punnitus- ja mittausvarusteet. Nostin kalan sen jälkeen haavin kanssa suoraan maton päälle. Punnitus tapahtui kalan maatessa haavin havaksessa käyttäen kahta samanlaista vaakaa ja lopuksi vähentäen kokonaistuloksesta havaksen paino. Näin toimiessa kala ei vahingoitu punnituksessa. Perinteistä leuan alta tapahtuvaa roikutus-punnitusta pitää aina välttää jos kala aiotaan vapauttaa. Pikaisen kuvaussession jälkeen nostin kalan varovasti takaisin veteen, ja sain vielä lyhyen hetken pidellä sitä käsissäni ennen kuin kohtaamisemme päättyi kuhan sukeltaessa majesteetillisesti takaisin syvyyksiin, itseni jäädessä veneeseen yhtä upeaa kokemusta rikkaampana.”

Jannen kuhasta lisää voi lukea vieheen valmistajan Westinin ja Suomen Vapaa-ajan Kalastajien sivuilta

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Uistinvärien merkitsevät tekijät

Kaikilla kalastaijilla on oma käsityksensä uistinväreistä. Uistimista puhuttaessa keskustelu tiivistyy, kun aletaan puhumaan ottiväreistä ja suosikkiuistimista. Olen vuosien varrella huomannut että suurin osa kalastajista puhuu ainoastaan ns. selkäväreistä, mikä on mielestäni vähiten merkitsevä tekijä silloin kun punnitaan uistimen kalastavuutta ja sopivuutta kyseiseen tilanteeseen. Usein jätetään kokonaan huomioimatta uistimen peilaavuusominaisuudet tai tummuusaste.

Selkävärin merkitys on pieni

Olen huomannut että selkävärin merkitys on usein marginaalinen, ja kala valitsee kohteensa juuri peilaavuuden ja tummuusasteen perusteella. Helposti sen huomaa silloin kun tarjoilee samalla selkävärillä esimerkiksi kahta eri tummuusastetta tai peilaavaa metallipintaa. Jos selkävärin tummuusaste on sama, voi kahdella eri selkävärillä saada yhtä hyvin kalaa samaan veneeseen, mikäli uistimien muut ominaisuudet ovat vastaavat.
Jigikalastuksessa ero vielä korostuu, jos muuttaa samanväriseen peruskumiin eriväriset hileet. Kalan nappi joko paranee tai heikkenee vaihdon seurauksena.
Uistimien kalastavuuden keskiössä ovat myös uistimen kontrastitekijät. Käyttämällä voimakkaita tumman ja vaalean kontrasteja voidaan yleisväritykseltään tummasta uistimesta tehdä näkyvä ja samalla myös kalastava.

Kirkkaalla ilmalla vaaleaa ja tummalla tummaa, vai jotenkin muuten?

Itse päätän tarjottavan uistimen tummuusasteen kalan aktiivisuuden mukaan. Pohdintani helpottamiseksi päätän kalastustilanteen aluksi, käytänkö tummia vai vaaleita uistimia. Pohdinnassa ovat myös uistinpintojen peilaavuus ja peilaavuuden voimakkuus. Näillä asetuksilla suoritan valinnat, jotka yleisesti ottaen ovat osuneet hyvin kohdalleen.

Uistinvärien käsitteissä keskeisintä mielestäni on uistimen tummuusaste. Onko uistin vaalea, keskivaalea tai tumma. Merkitsevää on onko lusikka uistimessa esimerkiksi musta vai vaalea etupinta, tai onko jigin pääsävy vaalea vai tumma. Myös vaappujen tai muiden kalanmallisten uistimien osalta käydään sama pohdinta ennen uistinvalintaa.

Peilaavuuden merkitys

Toinen merkitsevä ja usein myös ratkaiseva tekijä on uistimen peilaavuusominaisuudet ja peilaavuuden voimakkuus. Peilaavuudella tarkoitan uistimen välkehtimistä vedessä. Skaala on laaja ja liikkuu välillä valkohopea- mattakupari. Koska kontrastitekijät ovat keskeisessä osassa uistimen näkyvyyden osalta vaihtelevat, eri metallien peilaavuusominaisuudet myös uistimen tummuusasteen mukaan.
Kolmantena mietin ns. selkävärien roolin. Sen poimin tilanteen mukaan siten että se vastaa taivaanrannan väriä, mutta mielestäni se on viimekädessä lähes yhdentekevä, mikäli muut asetukset ovat kohdallaan.
On myös syytä huomata että uistimissa olevat pienet pisteet eivät yleensä vaikuta uistimen kokonaisvaikutelmaan, vaan niiden tuoma lisä on lähinnä kosmeettinen. Jotta väri olisi merkitsevä, pitää sen ylettyä uistimen päästä päähän tai jollain muulla tavalla kattaa vähintään neljännes uistimen pinta-alasta.

Mikä on vaalea, ja mikä tumma ?

Tähän kysymykseen on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on vastaajaakin. Itse luokittelen vaaleisiin väreihin valkoisen, keltaisen, vaaleanvihreän ja vaaleansinisen. Myös punaisesta skaalasta löytyvät sävyt oranssi, ja pinkki menevät tähän kategoriaan. Keskivaaleita ovat vaaleanruskea ja vaaleanharmaa. Tummia sävyjä ovat puolestaan musta, tummanruskea, tummanharmaa, tummansininen ja tummanvihreä.
Usein uistimet sisältävät näiden kaikkien yhdistelmiä, ja eri värit dominoivat erilaisissa vesi- tai valaistusominaisuuksissa.

Metallin valinta-peilaavuusominaisuudet

Uistimen peilaavuusominaisuudet ovat usein ratkaisevia, ja etenkin silloin kun kala on passiivista. Peilaavuusominaisuuksilla tarkoitan uistimen kykyä välkehtiä vedessä kyseisissä kalastusolosuhteissa. Itse suosin tummempia metalleja kuten kultaa, ja kuparia, koska voimakkaasti vedessä välkkyvä uistin vaatii todella aktiivisen kalan, jotta se uskaltaa iskemään. Jigeissä on aivan sama asia, ja suosin siellä kulta-tai kuparihileitä, tai todella passiiviselle kalalle ainoastaan mustia hileitä. Myös täysin hileettömät tummat jigit ovat olleet passiivisten päivien pelastajia. Peilaavuusominaisuudet kannattaa todentaa uittamalla uistinta vedessä.
Jos aurinko paistaa edes osittain, kannattaa uitto tehdä siten että auringonvalo osuu uistimeen. Tällöin saat kuvan uistimen peilaavuudesta.
Mattapintaiset uistimet- päivän pelastajia

Olen sitä mieltä että erilaisilla mattapintaisilla ja kokonaan maalatuilla uistimilla voidaan kattaa 90 % kalastustilanteista. Vaikeissa olosuhteissa passiivista kalaa kalastettaessa, ei uistin saa välkehtiä liian voimakkaasti. Maalatut uistinpinnat riittävät myös aktiiviselle kalalle, jos uistimet ovat vaaleita ja erottuvia.
Aivan perusvärien mustan ja valkoisen yhdistelmillä voidaan kattaa noin puolet kalastustilanteista.

Ajatukset yhteen

Kun siis valitset seuraavaksi viehettä, käy läpi asiat alla olevan muistilistan mukaan;

1) Päätä uistimen tummuusaste
2) Valitse peilaavuuden voimakkuus
3) Sovita selkäväri yleiseen valaistukseen sopivaksi.

Jos et saa tuntumaa kalaan muuta tarjousta järjestelmällisesti. Muuta yhtä ylläolevista tekijöista kerrallaan paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Uistinvalinta ja veden väri

Uistinvalinta ja veden väri

 

Veden väri ja kirkkaus vaikuttaa yhdessä valon ominaisuuksien kanssa uistimen erottuvuuteen. Mielestäni keskeisin kysymys on veden perusväri, koska siitä riippuu miten vallitseva valon väri pääsee tunkeutumaan veteen ja edelleen uistimen pinnalle. Se myös määrittää miten valo heijastuu takaisin uistimen pinnalta ja erottuu ympäristöstään.

Kahta perusväriä

Suomessa veden värejä on kahdenlaista; vihreää ja ruskeaa. Vaikka vesi olisi kuinka kirkasta tahansa, värjää se valkoisen riittävällä syvyydellä jompaankumpaan suuntaan. Yleisesti ottaen merivesi on perusväritykseltään vihreää, pois lukien isojen jokien valuma-alueet, jotka saattavat olla ruskeita. Myös Suomenlahdella lännestä itään mentäessä muuttuu veden perusväritys asteittain hieman ruskeampaan suuntaan. Syynä on todennäköisesti Kymijoen haarat, jotka tuovat Suomenlahdelle ruskeampaa vettä.

Useimman makean veden altaat Suomessa ovat ruskean sävyisiä, vaikkakin osittain erittäin kirkkaita. Kirkkaat altaat taittavat lopuksi kuitenkin aina ruskeaan tai joissain tapauksissa vihreään. Erittäin kirkkaissa vihreissä vesistöissä on vihreä perusvärityksen merkitys hyvin pieni, käytännössä olematon.

Veden kirkkauden vaihtelut

Veden väri vaihtuu harvakseltaan, mutta veden kirkkaudessa saattaa olla eroja päivittäin. Jos veden väri vaikuttaa uistimen erottuvuuteen, niin yhtä suuri merkitys on veden kirkkaudella. Valon kanssa yhdessä veden kirkkaus vaikuttaa uistimien erottuvuuteen ja erityisesti eri metallipintojen peilaavuusominaisuuksiin.
Veden kirkkaus ja uistinvalinnat
Jos vesi on todella sameaa, suosin yleensä mattapintaisia uistimia, koska sameassa vedessä metallit eivät välttämättä peilaa ja peilatessaan ovat liian voimakkaita.. Nyrkkisääntönä on että näkösyvyyden pitää olla mieluummin lähempänä metriä, ennen kuin peilaavat metallipinnat toimivat kunnolla. ”Maitokahvissa” käytän lähes ainoastaan maalattuja viehepintoja.

Vedenkirkkauden ja valon yhteistyö

Nyrkkisääntönä on että valon väri tunkeutuu veteen suunnilleen näkösyvyyden verran. Vihreä vesi toistaa hyvin punaisen ja keltaisen valon, ja ruskea vesi ainoastaan punaisen. Suurin vaikutus sillä on silloin kun kalastetaan suhteellisen matalassa. Valon vaikutuksesta voit lukea Kalagurun blogista artikkelista ”Uistinvalinta ja valo”.

 

Ruskea vesi

Perusväritykseltään ruskea vesi toistaa parhaiten tummempia metallipintoja, kuten kuparia ja kulta/ messinkiyhdistelmiä. Kirkkaat metallipinnat ja erityisesti nikkeli, saattavat mennä mustaksi, etenkin silloin kun kalastetaan syvemmältä, tai ilman auringonvaloa. Mattametalleista mattakulta ja mattakupari muuttuvat peilaaviksi, kun valo on ja veden kirkkaus on sopiva.
Mattakulta peilaa silloin kun auringonvaloa pääsee veteen. Mattakupari muuttuu peilaavaksi pilvisellä kelillä, ja erityisesti silloin, kun valoa on vähän. Mattahopea ei juuri toistu vaan näkyy tummahkona mattapintana.
Väreistä voimakkaimmin toistuvat punaisen skaalan värit ja erityisesti punainen ja oranssi. Tummemmista sävyisä vaaleanruskea toistuu myös hyvin, johtuen osittain veden ruskeasta sävystä. Valkoinen, keltainen ja chartereuse, näkyvät vaaleina, mutta eivät toista omaa väriään ruskeasävytteisessä vedessä.

Vihreä vesi

Vihreässä vedessä toistuvat hyvin kaikki metallipinnat, veden kirkkaudesta ja valosta riippuen. Kristallinkirkas vihreä vesi toistaa parhaiten kirkkaita metalleja, kuten hopeaa ja nikkeliä. Kirkkaat metallit toistuvat sekä auringonpaisteella, että pilvisellä kelillä, kunhan kirkas metalli on valittu oikein. Hopea vaatii vähiten valoa, sen jälkeen alpakka jo lopuksi nikkeli. Markkinoilla oleva alumiini pinnoitteet toistuvat myös hyvin synkällä kelillä. parhaiten erottuvuuden huomaa, kuin uittaa uistinta vedessä. Kun vihreä vesi on himan sameampaa, auringonpaisteella toistuvat myös kulta/ messinki yhdistelmät.
Kaikki mattametallit erottuvat vihreässä vedessä, aina veden kirkkaudesta ja valaistus olosuhteista riippuen. Mattahopea muuttuu peilaavaksi valon vähentyessä, ja todella synkällä kelillä se erottuu paremmin kuin hopea, koska se ei tarvitse niin paljoa valoa erottuakseen. Kelin muuttuessa todella synkäksi, kirkkaassa vihreässä vedessä myös mattakupari muuttuu peilaavaksi.
Erottuvin väri vihreässä vedessä on valkoinen. Se heijastaa eniten valoa, ja erottuu parhaiten ympäristöstään. Myös chartereuse, keltainen ja vaaleanvihreä ovat erottuvia värejä, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

Ajatukset yhteen

Ruskeasävytteisessä vedessä erottuva väriskaala on kapeampi kuin vihreässä vedessä. Koska valon aallonpituuksista johtuen punainen häviää ensin vedessä, ovat uistimet jo muutaman metrin syvyydessä harmaaskaalan eri asteita. Tällöin merkitseväksi ominaisuudeksi tulevat uistimen tummuus- vaaleus asteet ja peilaavuusominaisuudet.
Vihreässä vedessä erottuvat värit toistuvat huomattavasti syvemmälle, joten erot uistimissa ovat selkeämpiä. Kuitenkin syvemmällä kalastettaessa vihreässä vedessä ollaan saman tilanteen edessä, eli vieheet erottuvat ainoastaan harmaaskaalassa, ja erottavaksi ominaisuudeksi jää ainoastaan tummuus- vaaleusasteet ja peilaavuusominaisuudet.

 

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

Miten huijaan erittäin passiivisen kalan ?

Miten huijaan erittäin passiivisen kalan ?

Ikävän harvassa ovat ne päivät kun kalat ovat agressiivisina uistimen perässä. Syitä siihen voi olla monia, mutta passiivisen kalan harhauttamiseen lääkkeet ovat kuitenkin aina samat. Kalastajan on hyvä olla hieman hajulla kalojen mielenliikkeistä, sillä muuten kalalaatikko paistaa tyhjyyttään. Kalan aktiivisuustasoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä voit lukea Kalagurun blogista, artikkelista ”Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat”.

Kalat jurovat paikallaan

Erittäin passiivisen kalan koukuttaminen on haastavaa, ja yleisesti ottaen syyt löytyvät säätilasta tai kalojen soidinmenoista. Kalat pysyvät paikallaan eikä niitä saa kovin helposti iskemään uistimeen. Toki ne syövät, koska niiden on pakko, mutta mitään peijaisia ei veden alla vietetä. Kalastajan haaste on saada siis kala tekemään jotain sellaista mitä se ei välttämättä ole halukas tekemään. Kerron alla omat havaintoni vuosien varrelta.

1) Vieheen väri

Yleisesti ottaen passiivinen kala huijataan tummalla vieheellä. Kala ei yleensä kestä myöskään peilaavia ominaisuuksia vieheessä. Suosi siis tummia mattapintaisia vieheitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että lusikkauistimessa etupuolen olisi hyvä olla tumma, mielellään musta. Takapinta olisi hyvä olla mattapinta, ja usein myös mieluummin tumma kuin vaalea. Perusasteikko löytyy akselilta, mattahopea- mattakulta- mattakupari.

Vaapulla kalastavien kannattaa noudattaa samaa linjaa. Musta selkä ja tummat maalatut kyljet ovat antaneet tuloksia vaikeissa olosuhteissa. Samassa linjassa menevät myös haukikumit. Jigeissä tummat pinnat ilman peilaavia hileitä ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Perinteinen ”moottoriöljy” toimii, tosin joissain tilanteissa siihen joutuu vetämään tussilla vielä mustan selän. Myös täysin läpikuultavat jigit ja smoke ovat antaneet hyviä tuloksia.

2) Vieheen koko

Erittäin passiiviselle kalalle ei kannata tarjoilla pakin isoimpia vieheitä. Laita siiman päähän maksimissaan kokoskaalan keskivaiheilta, tai pienemmästä päästä. Lusikoista taimenelle 6- 8 cm, haulle n. 8 cm ovat hyviä kokoja.
Kuhaa uistelisin max. 10 cm vaapuilla ja hauen kalastuksessa maksimi koko on mielestäni 15 cm. Uistimen koolla voi kompensoida väritystä. Jos rasiasta ei löydy riittävän tummaan uistinta, kannattaa käyttää  rasian pienimpiä vaihtoehtoja.

3) Vieheen liike

Erittäin passiivinen kala ei innostu voimakkaasti uivista uistimista, ja pakista kannattaakin poimia maltillisemmin liikkuvia runkoja. Joissain tilanteissa aivan puikkona tulevat mallit ovat kalastaneet hyvin. Jigeissä kannattaa suosia kalarunkoja. Myös uistimen uinnilla voi kompensoida, liian vaaleaa pintaa tai liian isoja uistimia. Käytännössä se tarkoittaa meritaimenelle rannikkovaappuja tai pienellä liikkeellä uivia puikkoja. Hauenkalastuksessa perinteinen Stormin suspi on ollut tehokas ja joissain tilanteissa jopa pieni 11 cm koko. Vertikaalijigauksessa rasian haarapyrstöiset mallit ovat olleet erittäin passiivisten kalojen mieleen.

Vieheen uitto

Uitto ei myöskään saa olla liian voimakasta. Jos uistimen muut ominaisuudet ovat kohdallaan, rauhallinen uitto pysäytyksillä toimii. Jigatessa jigipään täytyy olla niin kevyt kuin mahdollista, jotta kala innostuu tarjouksesta. Liian nopeasti putoava jigi ei innosta kaloja. Uistellessa kannattaa myös uisteluvauhtia rajoittaa, mikäli mahdollista.

Kokonaisvaikutelma

Kun tavoitteena on laukaista kalan iskurefleksi, niin tärkeintä on sopivan kokonaisvaikutelman luominen. Käytännössä se tarkoittaa sitä että uistimen eri ominaisuudet korvaavat tai täydentävät toisiaan. Yleisellä tasolla voisi sanoa että kahden kolmesta vieheen ominaisuudesta pitää olla kohdallaan, jos haluaa kontaktin kalaan. Siihen kun lisätään sopiva uittorytmi, niin tapahtumia alkaa kertymään.

Mistä tiedän onko kala passiivinen?

Kala on passiivista silloin kun kaikki aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman huonolla mallilla. Käytännössä se tarkoittaa tasaista ilmanpainetta, epäedullista tuulensuuntaa, huonoa kuun asentoa ja merellä laskevaa vettä. Voit tarkistaa myös kalan tulevan aktiivisuustason Kalagurusta, joka huomioi kaikki edellä mainitut olosuhteet. Erittäin passiivisen kalan olosuhde on luokiteltu Kalagussa harmaaksi-, eli kaikkein haasteellisimmaksi olosuhteeksi.

Onko vaikeissa olosuhteissa mahdollisuus saada kaloja ?

Kyllä on, mutta huippusaaliisiin on vaikea päästä. Kohtalaisen tuloksen saavuttaminen edellyttää uskoa omaan tekemiseen, vaikka sekään ei vielä takaa mitään. Tämän lisäksi sääolosuhteet saattavat vaikuttaa kalojen sijoittumiseen niin että niitä on hankala tavoittaa. Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa voi saada kohtalaisen määrän kaloja, mutta en muista mitään huippusaaliita vuosien varrelta. Tosin kaikki on mahdollista jos löytää paikan, missä on suuri kalatiheys. Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa paras syötti on luonnonsyötti, koska passiivisuudestaan huolimatta kalojen täytyy syödä.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

 

Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat

Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat

Kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin

Kuten jokainen kalastaja tietää, kalojen aktiivisuus vaihtelee päivittäin ja usein jopa saman päivän aikana. Syönti vaihtelee, osin aktiivisuustasojen vaihdellessa, ja osittain esimerkiksi vuorokausirytmin mukana. Uistinkalastajana minua kiinnostaa erityisesti kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin ja erityyppisiin kalastustapoihin.

Kalojen aktiivisuutta suhteessa uistimiin ei saa sekoittaa kalojen luontaiseen syönnösaktiivisuuteen, vaikkakin ne selvästi ovat jossain määrin suhteessa toisiinsa. Kalojen aktiivisuustaso ei myöskään kerro saako kalastaja kalaa vai ei. Aina kun kalastaa oikeilla paikoilla on mahdollisuus saaliiseen.

Iskurefleksi

Uistimella pystytään laukaisemaan saalistajan iskurefleksi, vaikka kalat olisivatkin muutoin hyvin passiivisia.
Iskurefleksin laukaisemiseksi pitää vain löytää oikeantyyppinen tarjous vallitseviin olosuhteisiin nähden.
Olen pitkään seurannut uistinvalmistajien myyntipuheita pikkukalaa jäljittelevästä uistimesta, ja kokemuksen kautta tullut siihen tulokseen että oikeasti luonnon syöttiä tarkasti jäljittelevää keinotekoista syöttiä ei ole olemassa, pois lukien ongintaan tarkoitetut keinotekoiset ratkaisut.

Aina kun viehe ui vedessä, siirrytään pois kalojen luonnollisesta ravinnonhausta iskurefleksin laukaisemiseen. Miten muuten voidaan selittää se että kaloille kelpaavat räikeät, vilkkuvat ja voimakkaasti uivat uistimet kun samaan aikaan pikkusärki liukuu kaislikon reunassa mahdollisimman huomiota herättämättä. Keväisin saadaan ennen kutua mereltä isoja haukia, jotka ovat aivan matojen peitossa odottamassa kudun käynnistymistä. Näillä kaloilla on mielessä lisääntyminen, ei ravinnon hankinta.

 Aktiivisuustaso

Kuitenkin keinotekoisilla vieheillä saadaan hyviä saaliita, vaikkakin otti uistimet vaihtelevat päivittäin. Tämä muutos johtuu kalojen aktiivisuustason muutoksesta. Peräkkäisinä päivinä kalastavat porukat saattavat saada samoista paikoista hyvin saalista, mutta aivan eri uistimilla. Eniten otti uistimien muutos pistää silmään, jos sääolosuhteet pysyvät samoina. Jossain tilanteessa taas otti uistin pysyy samana vaikka valon määrä, tai veden kirkkaus vaihtelevat peräkkäisinä päivinä. Mistä tämä kaikki johtuu ?

Aktiivisuustasoon vaikuttavat tekijät

Parinkymmenen vuoden jälkeen olen huomannut että kalojen aktiivisuuteen suhteessa uistimiin vaikuttavat keskeisesti seuraavat eri tekijät:

1) Ilmanpaine vaikuttaa veden paineeseen ja sitä kautta kalojen ilmarakkoon, jolla on välitön vaikutus kalojen aktiivisuuteen. Voimakkaat ilmanpaineen muutokset vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen välittömästi.
2) Tuulen suunnalla on myös vaikutusta, mutta ei aivan niin paljon, kuin on yleisesti luultu. Tuuli vaikuttaa erittäin paljon kalojen sijoittumiseen, joten silloin usein vanhat hyvät paikat saattavat olla tyhjiä.
3) Kuun asento vaikuttaa myös selvästi, ja eri kalalajeihin hieman eri tavalla.
4) Meriveden korkeuden muutokset ovat tunnetusti kalastajien seurannan kohteena, eikä syyttä. Meriveden korkeus vaikuttaa paitsi kalojen aktiivisuuteen, myös sijoittumiseen vesistössä.

Näiden lisäksi lähestyvä kutu on usein kaloja passivoiva elementti, samoin kuin kudun jälkeinen kiivas syöntijakso aktivoi kaloja. Kalan aktiivisuustason löydät Kalagurusta.

Ottiuistin ja aktiivisuustaso

Jotta saadaan hieman paremmin kiinni kalan aktiivisuustasosta, ja osataan tehdä oikeita valintoja vesillä uistinta vaihdettaessa, kannattaa omaa uistinrasiaa luokitella eriväristen uistimien mukaan. Itse olen jaotellut uistimet tummuus- vaaleus akselilla kolmeen eri luokkaan, ja metallipintojen osalta peilaaviin pintoihin ja mattapintoihin. Näiden yhdistelmien kautta olen päässyt viisiluokkaiseen jakoon, joka on osoittanut toimivuutensa erityisesti vaikeissa tilanteissa.

Uistimien tummuus- vaaleusluokat pääpiirteittäin;

1) Tummat värit; Musta, tummanruskea, tummansininen, tummanvihreä ja tummanharmaa
2) Keskivaaleat värit; Vaaleanruskea, harmaa, sininen ja vihreä.
3) Vaaleat värit; Valkoinen, charteuse, kirkas oranssi, keltainen, pinkki.

Metallipinnat pääpiirteittäin;
1) Peilaavat metallipinnat; kupari, kulta/messinki, hopea/alpakka/nikkeli
2) Mattametallipinnat; mattakupari, mattakulta, mattahopea.

Peilaavat metallipinnat välkehtelevät vedessä, riippuen valon määrästä ja veden väristä ja kirkkausasteesta.
Myös mattametallit ”peilaavat”, kun valon määrä, ja veden kirkkaus on sopiva.

Aktiivisuustasot luokittain

Erittäin passiivisen kalan olosuhteita on kohtalaisen usein. Yleensä jos tämän tyyppinen jakso osuu päälle, saattaa se pysyä vallitsevana olosuhteena melkoisen pitkään. Syksy 2016 oli vallitsevasta olosuhteesta varsin hyvä esimerkki. Silloin yleensä on vahvan korkeapaineen jakso, jolloin ilmanpaine pysyy tasaisena, ja tuuli on kevyttä. Hyvin usein tuulen suunta on epäedullinen, joka vaikeuttaa kalastusta entisestään. Korkeapaineen myötä merivesi on tasaisesti alhaalla, ja se tekee ainakin merellä kalastettaessa elämästä pykälän hankalampaa.

Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada hyviä saaliita, mutta oikeilla valinnoilla voi päästä kohtalaiseen tulokseen. Uistinvalinnoissa on tärkeää käyttää tummia uistimia, ilman peilaavia metallipintoja. Jigatessa suosittelen käytettäväksi läpikuultavia jigejä tai mustia hileitä kimaltelevien hileiden sijaan. Kannattaa käyttää pieniä uistimia, ja uittaa niitä hitaasti mahdollisuuksien mukaan. Rasiasta kannattaa poimia runkoja, joilla on maltillinen tai olematon uinti. Uistimen uiton on myös syytä olla maltillista.

Passiivisen kalan olosuhde on luokkaa parempi, ja se näkyy välittömästi saaliissa. Hyviä onnistumisia tulee erityisesti silloin jos kala on helposti tavoitettavissa. Tyypillisesti passiivisen kalan olosuhde on silloin, kun ilmanpaine on tasainen, mutta tuulee edullisesta tuulensuunnasta. Merellä, jos olosuhteet ovat muutoin tasaiset, saattaa veden nousu hieman aktivoida kaloja. Myös kuun asennon muutokset saattavat muuttaa olosuhteen luokasta toiseen.

Passiivista kalaa kalastettaessa kannattaa panostaa tummiin väreihin, ja olosuhde kestää jo tummemmat metallipinnat kuten kuparin, ja kullan, mikäli uistimen kokonaisväritys on riittävän tumma. Jigeihin käyttäisin tummia peilaavia hileitä tummassa kumissa. Uitto saa olla rauhallista, mutta kala kestää jo normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa mieluummin olla maltillista.

Kohtalaisen aktiivisen kalan löytää yleensä silloin, kun tuulee edullisesta tuulensuunnasta, Ilmanpaine liikkuu kohtalaisella nopeudella ylös tai alas tai meriveden korkeudessa tapahtuu muutoksia. Kohtalaisen aktiivinen kala reagoi jo vaaleampiin uistimiin ja kestää, tai jopa vaatii peilaavia metallipintoja. Suosi keskivaaleita uistinvärejä, ja käytä niihin sopivia peilaavia metallipintoja. Kohtalaisen aktiivista kalaa kalastettaessa on
Lupa odottaa hyviä saaliita, koska kala liikkuu aktiivisesti. Voit uittaa uistimia normaalisti, ja käyttää normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa olla voimakasta, ja jigatessa voi käyttää painavampia päitä.

Aktiivisen kalan kalastaminen on ns. kalastuksen jokamiesluokka. Tässä olosuhteessa kaikki onnistuvat, ja saalista tulee hyvin. Kalan aktivoi yleensä voimakas ilmanpaineen muutos ja edulliset tuulensuunnat. Myös kuun asennolla saattaa olla vaikutusta asiaan. Aktiivinen kala suosii vaaleita värejä kuten valkoista, keltaista ja chartereusea. Usein myös voimakkaasti peilaavat metallipinnat ovat aktiivisen kalan toivomuslistalla. Voit uittaa uistinta normaalisti tai voimakkaasti, ja voit myös käyttää kookkaampia uistimia.

Erittäin aktiivinen kala on yllättäen haasteellinen pyydettävä. Toteutuakseen olosuhde vaatii todella voimakkaita ilmanpaineen muutoksia, jota samalla siivittävät edullisesta suunnasta puhaltavat tuulet.
Oikeilla uistinvalinnoilla päästään kuitenkin erittäin hyviin tuloksiin ja voidaan myös tavoittaa isompaa kalaa.
Erittäin aktiivinen kala vaatii yleensä voimakkaasti peilaavan metallipinnan. Uistinväreinä kannattaa käyttää vaaleita, vedessä hyvin erottuvia värejä. Uistimet saavat olla kookkaita, ja niitä voi uittaa reippaasti.

Yhteenvetona voin todeta että passiivisia kaloja kalastetaan tummilla ja mattapintaisilla uistimilla, uittaen hitaasti. Aktiivisia kaloja vastaavasti kalastetaan räikeillä ja voimakkaasti peilaavilla uistimilla. Aktiivisen kalan kalastuksessa voi, ja usein myös pitää käyttää voimakkaasti uivia uistimia ja voimakasta uittoa.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit