Rapala mukana Kalagurussa

Rapala mukana Kalagurussa

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

Uistinvalinta ja veden väri

Uistinvalinta ja veden väri

 

Veden väri ja kirkkaus vaikuttaa yhdessä valon ominaisuuksien kanssa uistimen erottuvuuteen. Mielestäni keskeisin kysymys on veden perusväri, koska siitä riippuu miten vallitseva valon väri pääsee tunkeutumaan veteen ja edelleen uistimen pinnalle. Se myös määrittää miten valo heijastuu takaisin uistimen pinnalta ja erottuu ympäristöstään.

Kahta perusväriä

Suomessa veden värejä on kahdenlaista; vihreää ja ruskeaa. Vaikka vesi olisi kuinka kirkasta tahansa, värjää se valkoisen riittävällä syvyydellä jompaankumpaan suuntaan. Yleisesti ottaen merivesi on perusväritykseltään vihreää, pois lukien isojen jokien valuma-alueet, jotka saattavat olla ruskeita. Myös Suomenlahdella lännestä itään mentäessä muuttuu veden perusväritys asteittain hieman ruskeampaan suuntaan. Syynä on todennäköisesti Kymijoen haarat, jotka tuovat Suomenlahdelle ruskeampaa vettä.

Useimman makean veden altaat Suomessa ovat ruskean sävyisiä, vaikkakin osittain erittäin kirkkaita. Kirkkaat altaat taittavat lopuksi kuitenkin aina ruskeaan tai joissain tapauksissa vihreään. Erittäin kirkkaissa vihreissä vesistöissä on vihreä perusvärityksen merkitys hyvin pieni, käytännössä olematon.

Veden kirkkauden vaihtelut

Veden väri vaihtuu harvakseltaan, mutta veden kirkkaudessa saattaa olla eroja päivittäin. Jos veden väri vaikuttaa uistimen erottuvuuteen, niin yhtä suuri merkitys on veden kirkkaudella. Valon kanssa yhdessä veden kirkkaus vaikuttaa uistimien erottuvuuteen ja erityisesti eri metallipintojen peilaavuusominaisuuksiin.
Veden kirkkaus ja uistinvalinnat
Jos vesi on todella sameaa, suosin yleensä mattapintaisia uistimia, koska sameassa vedessä metallit eivät välttämättä peilaa ja peilatessaan ovat liian voimakkaita.. Nyrkkisääntönä on että näkösyvyyden pitää olla mieluummin lähempänä metriä, ennen kuin peilaavat metallipinnat toimivat kunnolla. ”Maitokahvissa” käytän lähes ainoastaan maalattuja viehepintoja.

Vedenkirkkauden ja valon yhteistyö

Nyrkkisääntönä on että valon väri tunkeutuu veteen suunnilleen näkösyvyyden verran. Vihreä vesi toistaa hyvin punaisen ja keltaisen valon, ja ruskea vesi ainoastaan punaisen. Suurin vaikutus sillä on silloin kun kalastetaan suhteellisen matalassa. Valon vaikutuksesta voit lukea Kalagurun blogista artikkelista ”Uistinvalinta ja valo”.

 

Ruskea vesi

Perusväritykseltään ruskea vesi toistaa parhaiten tummempia metallipintoja, kuten kuparia ja kulta/ messinkiyhdistelmiä. Kirkkaat metallipinnat ja erityisesti nikkeli, saattavat mennä mustaksi, etenkin silloin kun kalastetaan syvemmältä, tai ilman auringonvaloa. Mattametalleista mattakulta ja mattakupari muuttuvat peilaaviksi, kun valo on ja veden kirkkaus on sopiva.
Mattakulta peilaa silloin kun auringonvaloa pääsee veteen. Mattakupari muuttuu peilaavaksi pilvisellä kelillä, ja erityisesti silloin, kun valoa on vähän. Mattahopea ei juuri toistu vaan näkyy tummahkona mattapintana.
Väreistä voimakkaimmin toistuvat punaisen skaalan värit ja erityisesti punainen ja oranssi. Tummemmista sävyisä vaaleanruskea toistuu myös hyvin, johtuen osittain veden ruskeasta sävystä. Valkoinen, keltainen ja chartereuse, näkyvät vaaleina, mutta eivät toista omaa väriään ruskeasävytteisessä vedessä.

Vihreä vesi

Vihreässä vedessä toistuvat hyvin kaikki metallipinnat, veden kirkkaudesta ja valosta riippuen. Kristallinkirkas vihreä vesi toistaa parhaiten kirkkaita metalleja, kuten hopeaa ja nikkeliä. Kirkkaat metallit toistuvat sekä auringonpaisteella, että pilvisellä kelillä, kunhan kirkas metalli on valittu oikein. Hopea vaatii vähiten valoa, sen jälkeen alpakka jo lopuksi nikkeli. Markkinoilla oleva alumiini pinnoitteet toistuvat myös hyvin synkällä kelillä. parhaiten erottuvuuden huomaa, kuin uittaa uistinta vedessä. Kun vihreä vesi on himan sameampaa, auringonpaisteella toistuvat myös kulta/ messinki yhdistelmät.
Kaikki mattametallit erottuvat vihreässä vedessä, aina veden kirkkaudesta ja valaistus olosuhteista riippuen. Mattahopea muuttuu peilaavaksi valon vähentyessä, ja todella synkällä kelillä se erottuu paremmin kuin hopea, koska se ei tarvitse niin paljoa valoa erottuakseen. Kelin muuttuessa todella synkäksi, kirkkaassa vihreässä vedessä myös mattakupari muuttuu peilaavaksi.
Erottuvin väri vihreässä vedessä on valkoinen. Se heijastaa eniten valoa, ja erottuu parhaiten ympäristöstään. Myös chartereuse, keltainen ja vaaleanvihreä ovat erottuvia värejä, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.

Ajatukset yhteen

Ruskeasävytteisessä vedessä erottuva väriskaala on kapeampi kuin vihreässä vedessä. Koska valon aallonpituuksista johtuen punainen häviää ensin vedessä, ovat uistimet jo muutaman metrin syvyydessä harmaaskaalan eri asteita. Tällöin merkitseväksi ominaisuudeksi tulevat uistimen tummuus- vaaleus asteet ja peilaavuusominaisuudet.
Vihreässä vedessä erottuvat värit toistuvat huomattavasti syvemmälle, joten erot uistimissa ovat selkeämpiä. Kuitenkin syvemmällä kalastettaessa vihreässä vedessä ollaan saman tilanteen edessä, eli vieheet erottuvat ainoastaan harmaaskaalassa, ja erottavaksi ominaisuudeksi jää ainoastaan tummuus- vaaleusasteet ja peilaavuusominaisuudet.

 

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

Miten huijaan erittäin passiivisen kalan ?

Miten huijaan erittäin passiivisen kalan ?

Ikävän harvassa ovat ne päivät kun kalat ovat agressiivisina uistimen perässä. Syitä siihen voi olla monia, mutta passiivisen kalan harhauttamiseen lääkkeet ovat kuitenkin aina samat. Kalastajan on hyvä olla hieman hajulla kalojen mielenliikkeistä, sillä muuten kalalaatikko paistaa tyhjyyttään. Kalan aktiivisuustasoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä voit lukea Kalagurun blogista, artikkelista ”Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat”.

Kalat jurovat paikallaan

Erittäin passiivisen kalan koukuttaminen on haastavaa, ja yleisesti ottaen syyt löytyvät säätilasta tai kalojen soidinmenoista. Kalat pysyvät paikallaan eikä niitä saa kovin helposti iskemään uistimeen. Toki ne syövät, koska niiden on pakko, mutta mitään peijaisia ei veden alla vietetä. Kalastajan haaste on saada siis kala tekemään jotain sellaista mitä se ei välttämättä ole halukas tekemään. Kerron alla omat havaintoni vuosien varrelta.

1) Vieheen väri

Yleisesti ottaen passiivinen kala huijataan tummalla vieheellä. Kala ei yleensä kestä myöskään peilaavia ominaisuuksia vieheessä. Suosi siis tummia mattapintaisia vieheitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että lusikkauistimessa etupuolen olisi hyvä olla tumma, mielellään musta. Takapinta olisi hyvä olla mattapinta, ja usein myös mieluummin tumma kuin vaalea. Perusasteikko löytyy akselilta, mattahopea- mattakulta- mattakupari.

Vaapulla kalastavien kannattaa noudattaa samaa linjaa. Musta selkä ja tummat maalatut kyljet ovat antaneet tuloksia vaikeissa olosuhteissa. Samassa linjassa menevät myös haukikumit. Jigeissä tummat pinnat ilman peilaavia hileitä ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Perinteinen ”moottoriöljy” toimii, tosin joissain tilanteissa siihen joutuu vetämään tussilla vielä mustan selän. Myös täysin läpikuultavat jigit ja smoke ovat antaneet hyviä tuloksia.

2) Vieheen koko

Erittäin passiiviselle kalalle ei kannata tarjoilla pakin isoimpia vieheitä. Laita siiman päähän maksimissaan kokoskaalan keskivaiheilta, tai pienemmästä päästä. Lusikoista taimenelle 6- 8 cm, haulle n. 8 cm ovat hyviä kokoja.
Kuhaa uistelisin max. 10 cm vaapuilla ja hauen kalastuksessa maksimi koko on mielestäni 15 cm. Uistimen koolla voi kompensoida väritystä. Jos rasiasta ei löydy riittävän tummaan uistinta, kannattaa käyttää  rasian pienimpiä vaihtoehtoja.

3) Vieheen liike

Erittäin passiivinen kala ei innostu voimakkaasti uivista uistimista, ja pakista kannattaakin poimia maltillisemmin liikkuvia runkoja. Joissain tilanteissa aivan puikkona tulevat mallit ovat kalastaneet hyvin. Jigeissä kannattaa suosia kalarunkoja. Myös uistimen uinnilla voi kompensoida, liian vaaleaa pintaa tai liian isoja uistimia. Käytännössä se tarkoittaa meritaimenelle rannikkovaappuja tai pienellä liikkeellä uivia puikkoja. Hauenkalastuksessa perinteinen Stormin suspi on ollut tehokas ja joissain tilanteissa jopa pieni 11 cm koko. Vertikaalijigauksessa rasian haarapyrstöiset mallit ovat olleet erittäin passiivisten kalojen mieleen.

Vieheen uitto

Uitto ei myöskään saa olla liian voimakasta. Jos uistimen muut ominaisuudet ovat kohdallaan, rauhallinen uitto pysäytyksillä toimii. Jigatessa jigipään täytyy olla niin kevyt kuin mahdollista, jotta kala innostuu tarjouksesta. Liian nopeasti putoava jigi ei innosta kaloja. Uistellessa kannattaa myös uisteluvauhtia rajoittaa, mikäli mahdollista.

Kokonaisvaikutelma

Kun tavoitteena on laukaista kalan iskurefleksi, niin tärkeintä on sopivan kokonaisvaikutelman luominen. Käytännössä se tarkoittaa sitä että uistimen eri ominaisuudet korvaavat tai täydentävät toisiaan. Yleisellä tasolla voisi sanoa että kahden kolmesta vieheen ominaisuudesta pitää olla kohdallaan, jos haluaa kontaktin kalaan. Siihen kun lisätään sopiva uittorytmi, niin tapahtumia alkaa kertymään.

Mistä tiedän onko kala passiivinen?

Kala on passiivista silloin kun kaikki aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman huonolla mallilla. Käytännössä se tarkoittaa tasaista ilmanpainetta, epäedullista tuulensuuntaa, huonoa kuun asentoa ja merellä laskevaa vettä. Voit tarkistaa myös kalan tulevan aktiivisuustason Kalagurusta, joka huomioi kaikki edellä mainitut olosuhteet. Erittäin passiivisen kalan olosuhde on luokiteltu Kalagussa harmaaksi-, eli kaikkein haasteellisimmaksi olosuhteeksi.

Onko vaikeissa olosuhteissa mahdollisuus saada kaloja ?

Kyllä on, mutta huippusaaliisiin on vaikea päästä. Kohtalaisen tuloksen saavuttaminen edellyttää uskoa omaan tekemiseen, vaikka sekään ei vielä takaa mitään. Tämän lisäksi sääolosuhteet saattavat vaikuttaa kalojen sijoittumiseen niin että niitä on hankala tavoittaa. Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa voi saada kohtalaisen määrän kaloja, mutta en muista mitään huippusaaliita vuosien varrelta. Tosin kaikki on mahdollista jos löytää paikan, missä on suuri kalatiheys. Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa paras syötti on luonnonsyötti, koska passiivisuudestaan huolimatta kalojen täytyy syödä.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

 

Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat

Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat

Kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin

Kuten jokainen kalastaja tietää, kalojen aktiivisuus vaihtelee päivittäin ja usein jopa saman päivän aikana. Syönti vaihtelee, osin aktiivisuustasojen vaihdellessa, ja osittain esimerkiksi vuorokausirytmin mukana. Uistinkalastajana minua kiinnostaa erityisesti kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin ja erityyppisiin kalastustapoihin.

Kalojen aktiivisuutta suhteessa uistimiin ei saa sekoittaa kalojen luontaiseen syönnösaktiivisuuteen, vaikkakin ne selvästi ovat jossain määrin suhteessa toisiinsa. Kalojen aktiivisuustaso ei myöskään kerro saako kalastaja kalaa vai ei. Aina kun kalastaa oikeilla paikoilla on mahdollisuus saaliiseen.

Iskurefleksi

Uistimella pystytään laukaisemaan saalistajan iskurefleksi, vaikka kalat olisivatkin muutoin hyvin passiivisia.
Iskurefleksin laukaisemiseksi pitää vain löytää oikeantyyppinen tarjous vallitseviin olosuhteisiin nähden.
Olen pitkään seurannut uistinvalmistajien myyntipuheita pikkukalaa jäljittelevästä uistimesta, ja kokemuksen kautta tullut siihen tulokseen että oikeasti luonnon syöttiä tarkasti jäljittelevää keinotekoista syöttiä ei ole olemassa, pois lukien ongintaan tarkoitetut keinotekoiset ratkaisut.

Aina kun viehe ui vedessä, siirrytään pois kalojen luonnollisesta ravinnonhausta iskurefleksin laukaisemiseen. Miten muuten voidaan selittää se että kaloille kelpaavat räikeät, vilkkuvat ja voimakkaasti uivat uistimet kun samaan aikaan pikkusärki liukuu kaislikon reunassa mahdollisimman huomiota herättämättä. Keväisin saadaan ennen kutua mereltä isoja haukia, jotka ovat aivan matojen peitossa odottamassa kudun käynnistymistä. Näillä kaloilla on mielessä lisääntyminen, ei ravinnon hankinta.

 Aktiivisuustaso

Kuitenkin keinotekoisilla vieheillä saadaan hyviä saaliita, vaikkakin otti uistimet vaihtelevat päivittäin. Tämä muutos johtuu kalojen aktiivisuustason muutoksesta. Peräkkäisinä päivinä kalastavat porukat saattavat saada samoista paikoista hyvin saalista, mutta aivan eri uistimilla. Eniten otti uistimien muutos pistää silmään, jos sääolosuhteet pysyvät samoina. Jossain tilanteessa taas otti uistin pysyy samana vaikka valon määrä, tai veden kirkkaus vaihtelevat peräkkäisinä päivinä. Mistä tämä kaikki johtuu ?

Aktiivisuustasoon vaikuttavat tekijät

Parinkymmenen vuoden jälkeen olen huomannut että kalojen aktiivisuuteen suhteessa uistimiin vaikuttavat keskeisesti seuraavat eri tekijät:

1) Ilmanpaine vaikuttaa veden paineeseen ja sitä kautta kalojen ilmarakkoon, jolla on välitön vaikutus kalojen aktiivisuuteen. Voimakkaat ilmanpaineen muutokset vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen välittömästi.
2) Tuulen suunnalla on myös vaikutusta, mutta ei aivan niin paljon, kuin on yleisesti luultu. Tuuli vaikuttaa erittäin paljon kalojen sijoittumiseen, joten silloin usein vanhat hyvät paikat saattavat olla tyhjiä.
3) Kuun asento vaikuttaa myös selvästi, ja eri kalalajeihin hieman eri tavalla.
4) Meriveden korkeuden muutokset ovat tunnetusti kalastajien seurannan kohteena, eikä syyttä. Meriveden korkeus vaikuttaa paitsi kalojen aktiivisuuteen, myös sijoittumiseen vesistössä.

Näiden lisäksi lähestyvä kutu on usein kaloja passivoiva elementti, samoin kuin kudun jälkeinen kiivas syöntijakso aktivoi kaloja. Kalan aktiivisuustason löydät Kalagurusta.

Ottiuistin ja aktiivisuustaso

Jotta saadaan hieman paremmin kiinni kalan aktiivisuustasosta, ja osataan tehdä oikeita valintoja vesillä uistinta vaihdettaessa, kannattaa omaa uistinrasiaa luokitella eriväristen uistimien mukaan. Itse olen jaotellut uistimet tummuus- vaaleus akselilla kolmeen eri luokkaan, ja metallipintojen osalta peilaaviin pintoihin ja mattapintoihin. Näiden yhdistelmien kautta olen päässyt viisiluokkaiseen jakoon, joka on osoittanut toimivuutensa erityisesti vaikeissa tilanteissa.

Uistimien tummuus- vaaleusluokat pääpiirteittäin;

1) Tummat värit; Musta, tummanruskea, tummansininen, tummanvihreä ja tummanharmaa
2) Keskivaaleat värit; Vaaleanruskea, harmaa, sininen ja vihreä.
3) Vaaleat värit; Valkoinen, charteuse, kirkas oranssi, keltainen, pinkki.

Metallipinnat pääpiirteittäin;
1) Peilaavat metallipinnat; kupari, kulta/messinki, hopea/alpakka/nikkeli
2) Mattametallipinnat; mattakupari, mattakulta, mattahopea.

Peilaavat metallipinnat välkehtelevät vedessä, riippuen valon määrästä ja veden väristä ja kirkkausasteesta.
Myös mattametallit ”peilaavat”, kun valon määrä, ja veden kirkkaus on sopiva.

Aktiivisuustasot luokittain

Erittäin passiivisen kalan olosuhteita on kohtalaisen usein. Yleensä jos tämän tyyppinen jakso osuu päälle, saattaa se pysyä vallitsevana olosuhteena melkoisen pitkään. Syksy 2016 oli vallitsevasta olosuhteesta varsin hyvä esimerkki. Silloin yleensä on vahvan korkeapaineen jakso, jolloin ilmanpaine pysyy tasaisena, ja tuuli on kevyttä. Hyvin usein tuulen suunta on epäedullinen, joka vaikeuttaa kalastusta entisestään. Korkeapaineen myötä merivesi on tasaisesti alhaalla, ja se tekee ainakin merellä kalastettaessa elämästä pykälän hankalampaa.

Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada hyviä saaliita, mutta oikeilla valinnoilla voi päästä kohtalaiseen tulokseen. Uistinvalinnoissa on tärkeää käyttää tummia uistimia, ilman peilaavia metallipintoja. Jigatessa suosittelen käytettäväksi läpikuultavia jigejä tai mustia hileitä kimaltelevien hileiden sijaan. Kannattaa käyttää pieniä uistimia, ja uittaa niitä hitaasti mahdollisuuksien mukaan. Rasiasta kannattaa poimia runkoja, joilla on maltillinen tai olematon uinti. Uistimen uiton on myös syytä olla maltillista.

Passiivisen kalan olosuhde on luokkaa parempi, ja se näkyy välittömästi saaliissa. Hyviä onnistumisia tulee erityisesti silloin jos kala on helposti tavoitettavissa. Tyypillisesti passiivisen kalan olosuhde on silloin, kun ilmanpaine on tasainen, mutta tuulee edullisesta tuulensuunnasta. Merellä, jos olosuhteet ovat muutoin tasaiset, saattaa veden nousu hieman aktivoida kaloja. Myös kuun asennon muutokset saattavat muuttaa olosuhteen luokasta toiseen.

Passiivista kalaa kalastettaessa kannattaa panostaa tummiin väreihin, ja olosuhde kestää jo tummemmat metallipinnat kuten kuparin, ja kullan, mikäli uistimen kokonaisväritys on riittävän tumma. Jigeihin käyttäisin tummia peilaavia hileitä tummassa kumissa. Uitto saa olla rauhallista, mutta kala kestää jo normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa mieluummin olla maltillista.

Kohtalaisen aktiivisen kalan löytää yleensä silloin, kun tuulee edullisesta tuulensuunnasta, Ilmanpaine liikkuu kohtalaisella nopeudella ylös tai alas tai meriveden korkeudessa tapahtuu muutoksia. Kohtalaisen aktiivinen kala reagoi jo vaaleampiin uistimiin ja kestää, tai jopa vaatii peilaavia metallipintoja. Suosi keskivaaleita uistinvärejä, ja käytä niihin sopivia peilaavia metallipintoja. Kohtalaisen aktiivista kalaa kalastettaessa on
Lupa odottaa hyviä saaliita, koska kala liikkuu aktiivisesti. Voit uittaa uistimia normaalisti, ja käyttää normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa olla voimakasta, ja jigatessa voi käyttää painavampia päitä.

Aktiivisen kalan kalastaminen on ns. kalastuksen jokamiesluokka. Tässä olosuhteessa kaikki onnistuvat, ja saalista tulee hyvin. Kalan aktivoi yleensä voimakas ilmanpaineen muutos ja edulliset tuulensuunnat. Myös kuun asennolla saattaa olla vaikutusta asiaan. Aktiivinen kala suosii vaaleita värejä kuten valkoista, keltaista ja chartereusea. Usein myös voimakkaasti peilaavat metallipinnat ovat aktiivisen kalan toivomuslistalla. Voit uittaa uistinta normaalisti tai voimakkaasti, ja voit myös käyttää kookkaampia uistimia.

Erittäin aktiivinen kala on yllättäen haasteellinen pyydettävä. Toteutuakseen olosuhde vaatii todella voimakkaita ilmanpaineen muutoksia, jota samalla siivittävät edullisesta suunnasta puhaltavat tuulet.
Oikeilla uistinvalinnoilla päästään kuitenkin erittäin hyviin tuloksiin ja voidaan myös tavoittaa isompaa kalaa.
Erittäin aktiivinen kala vaatii yleensä voimakkaasti peilaavan metallipinnan. Uistinväreinä kannattaa käyttää vaaleita, vedessä hyvin erottuvia värejä. Uistimet saavat olla kookkaita, ja niitä voi uittaa reippaasti.

Yhteenvetona voin todeta että passiivisia kaloja kalastetaan tummilla ja mattapintaisilla uistimilla, uittaen hitaasti. Aktiivisia kaloja vastaavasti kalastetaan räikeillä ja voimakkaasti peilaavilla uistimilla. Aktiivisen kalan kalastuksessa voi, ja usein myös pitää käyttää voimakkaasti uivia uistimia ja voimakasta uittoa.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

 

Hamarudda -meritaimenkalastajan mekka

Hamarudda -meritaimenkalastajan mekka

Hammaruddan yhtenäislupa-alue on punalihaisen perässä juoksevalla uistinkalastajalle parasta, mitä Suomen rajojen sisällä on tarjolla. Iso lupa-alue, joka rajoittuu valtion vesialueisiin, tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet merilohen ja meritaimenen kalastukseen. Monipuolinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia niin vetouistelijalle kuin heittokalastajallekin. Vaikka alue on luonut maineensa hyvin pitkälle merilohen uistelun ykköspaikkana Suomessa, ovat ensimmäiset mannersuomalaiset löytäneet kohteen nimenomaan erinomaisten meritaimenvesien ansiosta. Vuosien määrätietoinen istutustyö ja oman meritaimenkannan luominen ovat tarjonneet puitteet erinomaiselle meritaimenen kalastukselle.

Milloin kalaan ?

Hammarudda on parhaimmillaan kylmän veden aikaan lokakuulta toukokuulle. Kausi alkaa poikkeuksellisesti lokakuun lopussa, kun meritaimen hiljalleen rantautuu kohti mannerta. Talvikauden kuumimmat kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu, jolloin kalan tavoittaa vaikka rannalta heittäen. Lauhkeina talvina kalastus jatkuu läpi talven, meren pysyessä avoimena. Kylmimmät talvet vetävät rantaviivan jäähän ainakin hetkeksi, mutta kalastus käynnistyy yleensä selkeästi jo maaliskuun puolella. Keväistä kalastusta riittää toukokuun loppupuolelle, jonka jälkeen kalat siirtyvät isommille vesille, eivätkä ole enää yhtä hyvin tavoitettavissa.

Tammikuun paikka

Mielestäni kalastus on parhaimmillaan talvella, silloin kun isoimmat meritaimenlaumat ovat parkkeeranneet mantereen tuntumaan. Isoimmat parvet saapuvat marraskuussa, mutta kalastajan huippusesonki osuu yleensä joulu- tammikuulle. Olen kalastanut Hammaruddan aluetta usein tammikuussa, ja kokenut unohtumattomia hetkiä, samaan aikaan kun mannersuomessa luodaan lunta. Keskellä merta, eteläisen itämeren vaikutusalueella on usein lämpöasteita, vaikka manner- Suomi olisikin pakkasen kourissa.

Miten kannattaa yrittää

Meritaimenen tavoittaa uistimella tai raksilla, niin heittäen kuin vetäenkin. Olen kuunnellut tarinoita vuosien varrelta, ja tuntuu siltä, että kaloja tulee molemmilla tavoilla. Itse olen viime vuosina painottanut heittouisteluun, osittain siksi, että monet kuumat paikat ovat pinta-alaltaan niin pieniä, että siellä ei saa uisteluvenettä edes kunnolla kääntymään. Kapeissa salmissa ja lahdenpoukamissa pärjääkin erinomaisesti pienemmällä veneellä, joten uisteluraaserin kuljettamista kannattaa harkita huolellisesti. Lisäksi monissa majoituspaikoissa on tarjolla noin viisimetrisiä veneitä, joilla pärjää erinomaisesti.

Kalapaikat ovat lähellä mannerta

Hammaruddan alue on sikäli mielenkiintoinen paikka, että keväisin ja syksyisin kalat löytyvät suunnilleen samoilta paikoilta. Saaristovyöhyke mantereen ja avomeren välissä on niin kapea, että kalat liikkuvat joko kiinni matereessa tai saaristoyöhykkeellä. Mantereessa kiinni olevat paikat ovat joissain tilanteessa avomerta vasten, ja enimmillään mantereelta avomerelle on matkaa vain kilometri, korkeintaan kaksi. Väliin mahtuu yleensä muutama saari. Näistä olosuhteista johtuen kalat liikkuvat avomeren ja mantereen välillä nopeasti, ja suuret ryntäykset ottipaikoille ovat aivan yhtä nopeita, kuin poistuminen avomeren reunaan. Yleensä nopea liikkeet ajoittuvat kalastuskauden alkuun lokakuulle- tai loppuun toukokuulle.

Keväällä matalista lahdista

Kevätkalastuksen käynnistyessä maaliskuun lopulla tavoittaa kalat aivan mantereen kupeesta sekä nopeasti lämpenevistä sisälahdista. Hauet oleskelevat samoilla alueilla, joten perukkeen solmiminen hauen hampaita kestävästä materiaalista ei ole ollenkaan ylimitoitettu toimenpide. Kirkkaassa vedessä auringonpaisteella kala on hyvin arka ja päiväsaikaan kannattaa hakea lahtivesiä, jotka ovat hieman sameampia. Jos kalastaa kirkkaalla auringonpaisteella, kannattaa liikkua alueilla, joissa vettä on yli näkösyvyyden verran. Uistellessa myös pienet plaanaajat ovat oiva apuväline.

Kalapaikat idästä länteen

Hammarudda kortin kalastusalue sijoittuu Maarianhaminasta länteen kohti Eckeröä. Alueella on paljon potentiaalisia paikkoja, mutta listaan oheen kohteista, joista olen itse tavoittanut kaloja. Olen listannut oheen paikat, jotka toimivat nimenomaan kylmän veden aikaan, jääpeitteen molemmin puolin.

Möckelö

Hammaruddan alueella laivasatamasta länteen sijaitsee ns. Möckelön-lahti, Gregersön pohjoispuolella. Iso lahtialue kannattaa kalastaa kokonaisuudessaan, vaikkakin lahden nopeasti lämpenevä eteläosa on etenkin kevätkalastuksessa antanut parhaiten tapahtumia. Kalan saattaa myös tavoittaa jopa aivan lahden keskeltä, ja kolmen- neljän metrin syvyysalue toimii parhaiten uistellessa. Heittokalastettaessa haukien kansoittamassa lahdessa ei kalasteta yksittäisiä kohteita kuten kiviä tai rakkoleväpuskia, vaan heitetään uistinta ympäri lahtea. Kalastustapa kysyy uskoa, mutta palkitsee usein runsaasti. Tyypillistä on että useamman hauen jälkeen tavoitetaan meritaimen. Aktiiviset hauet ovat saaneet leuoilleen eivätkä häiritse enää kalastusta.

Bursfjärden

Seuraava kevätalue tuottoisa on Bursfjärden, Möckelöstä luoteeseen. Lahtialueen länsireuna on ollut erittäin hyvä ja mahdollisuudet hauen koukuttamiseen samalla ovat paremmat kuin hyvät. Kalastustapa on sama kuin Möckelön lahdessa. Kalastetaan keskellä lahtea aivan pohjanäkyvyyden rajoilla. Näillä alueilla vettä on noin kaksi metriä. Jos haluaa kalastaa rantoja, kannattaa kokeilla niitä reunoja jotka syvenevät nopeasti. Kokemukseni mukaan kalat uivat ympäri lahtea ja parhaiten ne saa hassutettua uistimeen silloin kun uistin on nimenomaan syvän ja matalan rajalla. Bursfjärden on ollut myös uistelijoiden suosiossa. Keskeltä lahtea, neljä- viiden metrin syvyysalueelta on ajoittain tavoitettu erittäin hyvin kaloja. Vaikka Bursfjärden on kevät kalastuksessa erinomainen, kannattaa myös talvella uhrata sinne kalastustehoja. Lahdessa voi onnistua erinomaisesti, etenkin jos vesi on korkealla.

Bursund

Reitti Bursfjädenille ja ulos sieltä menee Bursundin kautta, joka on antanut hienoja kaloja erityisesti uistelemalla. Rannalla seisova yksittäinen koivu on legendaarisen kalastusoppaan Kalle Petterssonin hotspot. Kallen mukaan keväällä lämmin vesi virtaa keväällä lahdesta ulos ja houkuttelee kaloja. Voimakkaan virtauksen aikana voi nähdä kuinka kylmä vesi virtaa salmen itäreunaa sisälle lahteen, ja sameampi lämmin vesi tulee länsireunaa pitkin pois.

Burvardsviken

Burskatanin länsipuolella on Burvardsviken, josta löytää kaloja läpi kalastuskauden. Burvadsviken on kivikkoista rakkoleväpohjaa ja kuin suoraan meritaimenen kalastajan oppikirjasta. Alueen pystyy hyvin kalastamaan myös rannalta, eikä kalastajan tarvitse välttämättä kahlata rantakiviä pidemmälle. Aluetta voi myös uistella, mutta se on melkoisen pitkälle suhteellisen matalaa.

Hamnäsviken

Burvardsvikenin länsipuolella sijaitsee Hamnäsnsviken, joka on etenkin kalastusopas Ulf Rundbergin suosiossa. Hamnäsvikenin erikoisuus on hiekkapohja leopardikuvioineen, joten keväällä rantojen hieman lämmettyä meritaimen viihtyy siellä erinomaisesti. Myös syksyllä ja talvella lahti kerää ruokailevia täpläkylkiä. Hamnäsviken on myös suhteellisen matala, joten uistellessa kannattaa olla varovainen, ja tarjoilla uistimet lähelle rantaa pikkuplaanaajan avustuksella.

Gottbysund- Kråkören

Edelleen länteen mentäessä kannattaa kalastaa Gottbysundin reunat ja Kråkörenin ympäristö. Erityisesti pohjoisen puoleisilla tuulilla keväällä kalan tavoittaa Hamnörsvikenin ja Marsängsvikenin ympäristöstä. Saariston sisältä Kråkörsfjärdeniltä virtaava lämmin vesi liikuttelee kaloja mukanaan. Salmipaikkoja kannattaa kiertää myös uistellen.

Gottbysund

Etenkin keväällä ja talvella taimenen löytää myös Gottbysundin perukoilta, aivan lahden pohjalta. Kapea ja matala lahti kannattaa kalastaa koko matkalta erityisesti keväällä. Aurinkoisella ilmalla vesien lämmetessä taimen saattaa nousta laumoina lahteen syönnöstämään.

Stenräven

Yksi koko alueen hotspoteista on legendaarinen Stenräven, pari kilometriä Marsängsvikenistä pohjoiseen. Stenrävenin kivikko muodostaan laguunin, jonka pohjalle lämmin vesi kerääntyy. Paikka on sikäli erikoinen, että sieltä tapaa meritaimenia joskus laumoittain, jolloin säpinää riittää. Stenräven on myös kalastettavissa rannalta, etenkin jos pystyy kahlaamaan pienen salmen yli. Kapea laguuni ei mahdollista uistelua, joten heittokalastus jää taimenen tavoittelijalle ainoaksi vaihtoehdoksi.

Vesien lämmettyä

Lämpimämmän veden aikaan toukokuussa ja loka- marraskuussa kalat eivät välttämättä ole aivan mantereessa kiinni, vaan niitä kannattaa tavoitella heti ensimmäisten saarten rannoista. Poikkeuksena ovat paikat, jotka ovat suoraan avomerta vasten, kuten Langneskär ja Stenräven. Erityisesti kannattaa kokeilla Pepparnin ja Pepparsgrudendin salmi, nimenomaan Pepparsgrundetin puolelta ja salmialue Bogskärin luoteispuolelta. Myös saarilinjan ulommaiset kärjet, kuten Österkläpp, Lågskär ja Lilla Skivgrund ovat antaneet kaloja. Kun kalastus siirtyy saaristovyöhykkeelle, tarjoaa se nimenomaan uisteluun parhaat olosuhteet.

Hammarudda- majoituspaikat

Olen listannut oheen Hammaruddan hyviksi havaittuja majoituspaikkoja. Valinnan kriteereinä on ollut sijainti, hyvä majoituksen taso, satama ja käytettävissä olevat veneet. En ole listannut yhteystietoja, koska ne löytyvät erinomaisesti internetistä.

Rundbergs stugor- Möskatan

Ulf Rundbergin mökkikylä on Ahvenanmaan meritaimen mekan keskiössä. Mökit ovat tasoltaan hyviä, vuodepaikkoja on 4-8/ mökki. Erityisenä plussana on suojaisa satama, jossa on oma erittäin hyvä veneenlaskupaikka. Uffen veneet ovat paikallisen keskitason yläpuolella ja noin viisimetriset veneet ovat varustettu yleensä kahdenkymmenen hevosvoiman moottoreilla. Niillä pystyy liikkumaan kalastusalueen laidalta toiselle riittävän ripeästi, jotta kalastus on tehokasta. Kaiken lisäksi Uffelta saa ajankohtaisia vinkkejä viimeaikojen tapahtumista ja niiden avulla pystyy suunnistamaan suoraan potentiaalisille kalapaikoille. Rundbergs stugor sijaitsee Möskatassa, keskellä Hammarudda- kortin kalastusaluetta. Uffen kanssa on keskusteltava ruotsiksi tai englanniksi.

Ekströms stugor- Gottbysund

Ekströmillä on tarjolla huippuluokan mökit. Isoimmat hirsirakenteiset talot tarjoavat vuodepaikkoja jopa kymmenelle hengelle ja niissä on myös oma sauna. Satama on suojainen ja siellä on oma hiekkaluiska. Ekströmin veneet ovat myös paikallisen keskitason yläpuolella ja varustettuna 15-20 hevosvoiman moottoreilla. Mökkikylän satama on lahden pohjukassa, joten se ei keväällä vapaudu jäistä yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Rundbergs stugorin satama. Muutoin sijainti on erinomainen ja sieltä tavoittaa kätevästi Ahvenanmaan parhaat meritaimenpaikat. Eksrtröms stugor oli vuosia Trolling träffien satamana ja ainoana punnituspaikkana. Mökkiemäntä Pia Ekström puhuu ainoastaan ruotsia.

Talvitaimen

Joulukuussa saattaa olla jo lumi maassa, mutta meritaimenen kalastus käy kuumimmillaan. Joulu- ja tammikuu ovat säiden salliessa erinomaisia kalastuskuukausia, koska meritaimenet ovat rantautuneet sankoin joukoin Maarianhaminan, Hammaruddan ja Eckerön rannoille. Pyyntipaikat ovat hyvin samoja, kuin heti jäiden lähdettyä keväällä. Täytyy vain muistaa kylmän veden vaatimukset ja yrittää löytää nimenomaan rauhallisempia, saarten taakse suojaan jääneitä kalastusalueita. Myös ns. ”haukilahdet” kannattaa pommittaa, koska nousuvedellä meritaimen nousee suojaisiin lahtiin ruokailemaan. Monet ovat sitä mieltä että talvella nimenomaan rannalta kalastus on tuottoisampaa. Ainakin kalan saamiseen on hyvät mahdollisuudet, koska rannalta kalastettavat paikat kuten Stenräven, Hamnäsviken ja Burvardsviken keräävät hyvin kaloja. Myös lahtien välistä pistävät niemet ovat hyviä paikkoja, etenkin silloin jos kalastettava alue jää suojan puolelle. Vaikka pakkaset olisivat jäädyttäneet alueen lahtivedet, ja samalla osan luiskista, pystyy veneen laskemaan kätevästi Maarianhaminan kalasataman luiskalta, joka pysyy pitkään auki laivasataman laivaliikenteen ansiosta. Kalasatama löytyy osoitteesta Fiskehamnsvägen 22, Mariehamn.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit

 

 

 

AMT 215 Pilothouse -avomerelle

AMT 215 Pilothouse -avomerelle

Kun ensimmäisen kerran keskustelin AMT:n uudesta projektista, hytillisestä kuusimetrisestä veneestä, en oikein saanut kiinni tehtaan ajatuksesta markkinaraosta puhumattakaan. Tehtaan mukaan vene oli isompi kuin vastaavan kokoiset kilpailijansa, mutta kuvat eivät avanneet minulle asioiden todellista tilaa. Vasta kun seisoin laiturilla Sipoossa uunituoreen ensikappaleen vieressä, ymmärsin mistä oli kysymys. Vene oli mittoihinsa nähden todellakin massiivinen. Tuotannossa oltiin toteutettu ajatusta, jonka mukaan veneen ei aina tarvitse kasvaa pituutta, vaan sitä voidaan järkevissä mittasuhteissa kasvattaa myös ylöspäin, samalla hyödyntäen veneen ulkomitat maksimaalisesti. Vaikka veneen pituus on ”vain” 6.40 metriä, voisi helposti uskoa komeudella olevan mittaa seitsemisen metriä. Syynä optiseen harhaan on veneen korkeus ja leveä keula.

Avomerikelpoinen

Massiivinen olemus toi myös esille ajatuksen todellisesta avomeriuistelijan kaverista, jolla olisi varmasti hyvä liikkua vaikka manner tai horisontti ei olisikaan enää näkyvissä. Loistelias takatila visualisoitui helposti täyteen uisteluvarustukseen, jolloin jokaisella takilalla ja vapatelineellä olisi millilleen tarkkaan harkittu paikkansa. Hytin katolle saisi helposti vapatelineet kiinni ja kaikki tarvittava olisi helposti kalastajan käden ulottuvilla.

Takana tilaa oli aivan huimasti

Takatilan tekee kalastajan kannalta erinomaiseksi myös se tosiasia, että moottorikaivo ja peräkansi ovat varsin lyhyitä ja varsinaista takalaitaa takana ei ole. Korkea kaide moottorikaivon edessä antaa tarvittaessa tukea. Ominaisuudet helpottavat elämää suuresti silloin kun tarvitsee saada se iso kala kovassa kelissä veneeseen. Haaviminen on yleensä väsytystaistelun kriittisin hetki, mutta AMT 215 tarjoaa tähän toimenpiteeseen huippuluokan ympäristön. Takatila oli muutenkin käytännöllisen oloinen. Se tarjoaa erittäin hyvät tilat ja kolme isoa säilytyslaatikkoa joista kahta laitimmaista voi käyttää vaikka kalalaatikkona. Valmistajan mukaan ne on mahdollista muuntaa jopa sumpuiksi.

Kompakti hytti

Hytti tarjosi suojaisat tilat ja istumapaikat ainakin kolmelle kalastajalle. Toki takapenkille sopi tarvittaessa kaksikin, ja loput ryhmästä keulan sohvalle jos on tarvetta isompaan porukkaan. Kuitenkin perusporukat ovat yleensä 3-4 henkeä, joten niihin raameihin tilat soveltuvat loistavasti. Hytissä oli istumapaikkojen ja hallinlaitteiden lisäksi säilytystiloja, hella ja jopa WC, joten puitteet uistelureissuun vaikka suomenlahden ympäri ovat olemassa. Keulan sohvan sai helposti vuoteeksi, joten veneessä voi myös yöpyä tarvittaessa.
Hytti ei sinäänsä tarjonnut mitään uutta, vaan tarjosi matkaveneelle keskeiset ominaisuudet siistissä, kompaktissa paketissa.

Suomenlahden aallokossa

Vesillä yhdistelmä ei tarjonnut suurempia yllätyksiä. Kulku oli niin tasaista ja jykevää, kuin tämän kokoluokan veneeltä saattoi odottaa. Perälautaan ruuvattu sataviisikymppinen ampui yhdistelmän liukuun livakasti ja kahdenkymmenen asteen V-pohja leikkasi aallot hyvin. Uistelunopeudella kahdenkymmenen asteen V-pohja piti veneen hyvin suunnassa, vaikka aallokko avomeren reunassa oli kohtalaista.

Kuljettajan ajoasento on tukeva ja lähes metrisessä aallokossa pystyi ajamaan kahdenkymmenenviiden solmun nopeudella sisuskaluja rikkomatta. Rantauduttaessa kuljettaja voi ajaa seisten, pää ulkona kattoikkunasta. Veneen moottorialue on laaja, 90- 200 hevosvoimaa. Koeajoveneessä oli 150 hevosta, jotka mielestäni riittivät enemmän kuin hyvin yhdistelmän liikuttamiseen. Kalastajalle joka liikkuu pääsääntoisesti kolmen hengen porukalla, eikä muutenkaan kuljeta ylimääräistä kuormaan mukanaan, on 115 hevosvoimaa aivan riittävästi ja kaikilta osin taloudellisempi vaihtoehto.

Lisävarusteet

Valmistajan mukaan hytin katolla oleva kaide on mitoitettu niin että, siihen saa kiinnitettyä tehdasvalmisteisia vapatelineitä. Takilanalustat saa alihankkijalta, kuten myös yksilöllisemmät tuunaukset. Veneen perusvarustus on todella runsas, mutta veneen maksimaalinen varustelutaso on huima ja apuvälineitä löytyy niin kalastukseen, matkantekoon kuin asumiseenkin.

Ajatukset kasaan

AMT 215 Pilot House pystyi todellakin yllättämään. Vene on tilavampi ja isompi, kuin vastaavanmittaiset kilpailijansa ja tarjoa erinomaiset puitteet vetouisteluun vaikka avomeriolosuhteissa. Peruskonsepti on sen verran hyvä, että se tarjoaa mahdollisuuden jalostaa kokonaisuutta. Uskoisin että kehittämällä erilaisia lisävarusteita takatilasta on mahdollisuus luoda täydellinen vetouisteluympäristö. Uutuuteen kannattaa ehdottomasti tutustua, etenkin jos on hankkimassa tämän kokoluokan uisteluvenettä.

tekniset tiedot:
Leveys: 2,40 m
Pituus: 6,40 m
Paino: 1 100 kg
Pohjakulma: 20°
Moottorin tehosuositus: 90 – 200 hv
Henkilöluku: 7 henk

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit