Kalagurun tarina | Kalagurun Blogi

 

Julkaisin Kalaguru palvelun helmikuussa 2017. Palvelu on herättänyt paljon kummastusta kalastavassa kansassa, ja myös mielenkiintoa. Ajattelin tässä artikkelissa hieman avata Kalagurun historiaa, ja toiminnan logiikkaa.

Viehevalinta edellä

Jokainen kalastaja lähestyy kalastustilannetta hieman eri tavalla. Minulle ensimmäinen pohdittava asia on vieheen valinta. Kun kalastaa paljon yksin, ei ole mahdollisuutta haarukoida eri viehevaihtoehtoja päivän ottikoneen löytämiseksi. Elämää helpottaa suuresti, jos siiman päässä on heti viehe, jolla saa vähintäänkin tuntuman kalaan. Etenkin yksin uusia paikkoja etsittäessä se on yleensä minimi vaatimus.
Viime vuosituhannen loppua kohti tultaessa pääni meinasi hajota ottivieheen epäloogisuudesta tuulensuuntaan ja valaistukseen verrattuna. Olin edeltävinä vuosina opetellut valon ja veden värin vaikutuksen vieheen erottuvuuteen ja sovelsin sitä menestyksekkäästi. Kuitenkin logiikan ja syy- ja seuraussuhde toimi vain ajoittain, ja puolet ajasta oli punainen lanka hukassa. Otti loppui kesken päivän, ja uuden ottikoneen hakemisessa oli aina omat haasteensa.
En millään meinannut saada otetta siitä pitääkö vieheen erottua voimakkaasti ja vilkkua vedessä vai pitikö sen olla mahdollisimman huomaamaton.

Ilmanpaineen seuraaminen

Hyvä ystäväni Teuvo Jeskanen kehotti seuraamaan ilmanpainetta, ja sen vaikutusta kalojen aktiivisuuteen ja otti halukkuuteen. Muutaman vuoden seurannalla ilmanpaineiden raja-arvot alkoivat löytymään, ja niiden vaikutus viehevalintoihin. Kun kerroin kalakavereilleni löydöistäni, sain vastaani armotonta kuittailua ja ajatusteni kyseenalaistamista.
Jatkoin kuitenkin saalistietoja kyselemällä logiikkani hiomista, ja kaverit huomasivat että viehevalintani osuivat useimmiten heti lähtöön oikeaan kun kalastettiin samassa veneessä. Muut peesasivat sen jälkeen tyylikkäästi ja saivat myös kaloja.

Nappikeli- Kalagurun esiaste

Vuoden 2005 paikkeilla esitin Erä lehden silloiselle päätoimittajalle Seppo Suuroselle, että voisin julkaista Erä-lehden kotisivuilla palvelun, joka kertoisi kalojen nappi halukkuuden. Nappikeli- palvelu olikin Kalagurun esiaste, ja saavutti paljon kiitosta Erälehden toimittaja kolleegoilta ja muilta käyttäjiltä. Vaikka algoritmi oli hieman vajaa, toimi palvelu kuitenkin riittävällä tarkkuudella. Palvelu kertoi kalan aktiivisuuden suhteessa vieheisiin. Lopetin palvelun kahden vuoden jälkeen koska tekemisestä ei jäänyt muuta kuin ilo ja positiiviset kommentit. Kaikki sponsoritulot menivät järjestelmän ylläpitämiseen.

Lisää kehitystä

Nappikelin logiikka ei kuitenkaan kadonnut, ja ilokseni huomasin että kaikki kalastuskaverit olivat ottaneet ajatukseni omakseen ja vaihdoimme tietoja ennen ja jälkeen kalastuspäivän. Tämä helpotti huomattavasti logiikan kehittämistä, koska sain täsmällisiä saalis- ja viehetietoja usealta edistyneeltä kalastajalta.
Kun olin pari vuotta kalastusoppaana, osoitti logiikkani todellisen tehonsa. Neljän kalastajan yhtäaikainen kalastus samasta veneestä paljasti ottivieheen nopeasti, ja sain viilattua algoritmiani täsmällisemmäksi. Viimeisenä opasvuotenani pystyin valitsemaan pakista kaksi eri uistinta, ja olla varma, että toinen toimii.
Tälle vuosikymmenelle tultaessa, aloin tosissani täsmäyttämään algoritmin viimeistä palaa, eli vedenkorkeuden muutoksia. Parin vuoden tiiviin seurannan jälkeen opin ymmärtämään vedenkorkeuden muutoksen vaikutuksen yhtälössä.

Valmis logiikka

Vuonna 2014 algoritmin logiikka oli valmis. Se huomio tuulensuunnan, kuun asennon, ilmanpaineen muutoksen ja vedenkorkeuden muutokset. Algoritmi kertoi, onko kala aktiivinen suhteessa uistimiin, vai pitikö sitä maanitella iskemään uistimeen. Passiiviselle kalalle tarjoillaan tummempia ja vähemmän erottuvia vaihtoehtoja, ja aktiiviselle kalalle räikeitä ja voimakkaimmin erottuvia vieheitä. Vieheen koolla, uinnilla ja uitolla pystyy myös vaikuttamaan uistimen erottuvuuteen vedessä.

Kala syö aina

Algoritmi ei ota kantaa kalan normaaliin syönnösaktiivisuuteen, vaan ainoastaan siihen minkä tyyppisiä vieheitä pitäisi käyttää ja millaisella uitolla pitää kalastaa. Huomasin myös että passiivisessa olosuhteessa luonnon syötti oli paras, kun taas aktiivinen kala kelpuutti mieluummin keinotekoisen vaihtoehdon.
Helmikuussa 2017 julkaisimme Kalaguru- palvelun. Kalaguru kertoo kalan aktiivisuuden suhteessa uistimiin ja antaa oheen myös uistinsuosituksia. Huhtikuussa 2017 palvelussa on yli 1300 viehettä ja lisää tulee. Kalagurua käytettäessä kannattaa lukea myös sanalliset suositukset tarkkaan, koska niittä on ohjeita vieheen uittoon ja viehekoon valintaan. Kalagurun luokat eivät kerro saatko kalaa, vai et. Se kertoo ainoastaan, miten pitäisi kalastaa kyseissä olosuhteessa. Aina on mahdollisuus saada kaloja kun löytää kalan.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit