Kalan aktiivisuustasot ja uistinvalinnat | Kalagurun Blogi

Kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin

Kuten jokainen kalastaja tietää, kalojen aktiivisuus vaihtelee päivittäin ja usein jopa saman päivän aikana. Syönti vaihtelee, osin aktiivisuustasojen vaihdellessa, ja osittain esimerkiksi vuorokausirytmin mukana. Uistinkalastajana minua kiinnostaa erityisesti kalojen aktiivisuus suhteessa uistimiin ja erityyppisiin kalastustapoihin.

Kalojen aktiivisuutta suhteessa uistimiin ei saa sekoittaa kalojen luontaiseen syönnösaktiivisuuteen, vaikkakin ne selvästi ovat jossain määrin suhteessa toisiinsa. Kalojen aktiivisuustaso ei myöskään kerro saako kalastaja kalaa vai ei. Aina kun kalastaa oikeilla paikoilla on mahdollisuus saaliiseen.

Iskurefleksi

Uistimella pystytään laukaisemaan saalistajan iskurefleksi, vaikka kalat olisivatkin muutoin hyvin passiivisia.
Iskurefleksin laukaisemiseksi pitää vain löytää oikeantyyppinen tarjous vallitseviin olosuhteisiin nähden.
Olen pitkään seurannut uistinvalmistajien myyntipuheita pikkukalaa jäljittelevästä uistimesta, ja kokemuksen kautta tullut siihen tulokseen että oikeasti luonnon syöttiä tarkasti jäljittelevää keinotekoista syöttiä ei ole olemassa, pois lukien ongintaan tarkoitetut keinotekoiset ratkaisut.

Aina kun viehe ui vedessä, siirrytään pois kalojen luonnollisesta ravinnonhausta iskurefleksin laukaisemiseen. Miten muuten voidaan selittää se että kaloille kelpaavat räikeät, vilkkuvat ja voimakkaasti uivat uistimet kun samaan aikaan pikkusärki liukuu kaislikon reunassa mahdollisimman huomiota herättämättä. Keväisin saadaan ennen kutua mereltä isoja haukia, jotka ovat aivan matojen peitossa odottamassa kudun käynnistymistä. Näillä kaloilla on mielessä lisääntyminen, ei ravinnon hankinta.

 Aktiivisuustaso

Kuitenkin keinotekoisilla vieheillä saadaan hyviä saaliita, vaikkakin otti uistimet vaihtelevat päivittäin. Tämä muutos johtuu kalojen aktiivisuustason muutoksesta. Peräkkäisinä päivinä kalastavat porukat saattavat saada samoista paikoista hyvin saalista, mutta aivan eri uistimilla. Eniten otti uistimien muutos pistää silmään, jos sääolosuhteet pysyvät samoina. Jossain tilanteessa taas otti uistin pysyy samana vaikka valon määrä, tai veden kirkkaus vaihtelevat peräkkäisinä päivinä. Mistä tämä kaikki johtuu ?

Aktiivisuustasoon vaikuttavat tekijät

Parinkymmenen vuoden jälkeen olen huomannut että kalojen aktiivisuuteen suhteessa uistimiin vaikuttavat keskeisesti seuraavat eri tekijät:

1) Ilmanpaine vaikuttaa veden paineeseen ja sitä kautta kalojen ilmarakkoon, jolla on välitön vaikutus kalojen aktiivisuuteen. Voimakkaat ilmanpaineen muutokset vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen välittömästi.
2) Tuulen suunnalla on myös vaikutusta, mutta ei aivan niin paljon, kuin on yleisesti luultu. Tuuli vaikuttaa erittäin paljon kalojen sijoittumiseen, joten silloin usein vanhat hyvät paikat saattavat olla tyhjiä.
3) Kuun asento vaikuttaa myös selvästi, ja eri kalalajeihin hieman eri tavalla.
4) Meriveden korkeuden muutokset ovat tunnetusti kalastajien seurannan kohteena, eikä syyttä. Meriveden korkeus vaikuttaa paitsi kalojen aktiivisuuteen, myös sijoittumiseen vesistössä.

Näiden lisäksi lähestyvä kutu on usein kaloja passivoiva elementti, samoin kuin kudun jälkeinen kiivas syöntijakso aktivoi kaloja. Kalan aktiivisuustason löydät Kalagurusta.

Ottiuistin ja aktiivisuustaso

Jotta saadaan hieman paremmin kiinni kalan aktiivisuustasosta, ja osataan tehdä oikeita valintoja vesillä uistinta vaihdettaessa, kannattaa omaa uistinrasiaa luokitella eriväristen uistimien mukaan. Itse olen jaotellut uistimet tummuus- vaaleus akselilla kolmeen eri luokkaan, ja metallipintojen osalta peilaaviin pintoihin ja mattapintoihin. Näiden yhdistelmien kautta olen päässyt viisiluokkaiseen jakoon, joka on osoittanut toimivuutensa erityisesti vaikeissa tilanteissa.

Uistimien tummuus- vaaleusluokat pääpiirteittäin;

1) Tummat värit; Musta, tummanruskea, tummansininen, tummanvihreä ja tummanharmaa
2) Keskivaaleat värit; Vaaleanruskea, harmaa, sininen ja vihreä.
3) Vaaleat värit; Valkoinen, charteuse, kirkas oranssi, keltainen, pinkki.

Metallipinnat pääpiirteittäin;
1) Peilaavat metallipinnat; kupari, kulta/messinki, hopea/alpakka/nikkeli
2) Mattametallipinnat; mattakupari, mattakulta, mattahopea.

Peilaavat metallipinnat välkehtelevät vedessä, riippuen valon määrästä ja veden väristä ja kirkkausasteesta.
Myös mattametallit ”peilaavat”, kun valon määrä, ja veden kirkkaus on sopiva.

Aktiivisuustasot luokittain

Erittäin passiivisen kalan olosuhteita on kohtalaisen usein. Yleensä jos tämän tyyppinen jakso osuu päälle, saattaa se pysyä vallitsevana olosuhteena melkoisen pitkään. Syksy 2016 oli vallitsevasta olosuhteesta varsin hyvä esimerkki. Silloin yleensä on vahvan korkeapaineen jakso, jolloin ilmanpaine pysyy tasaisena, ja tuuli on kevyttä. Hyvin usein tuulen suunta on epäedullinen, joka vaikeuttaa kalastusta entisestään. Korkeapaineen myötä merivesi on tasaisesti alhaalla, ja se tekee ainakin merellä kalastettaessa elämästä pykälän hankalampaa.

Erittäin passiivisen kalan olosuhteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada hyviä saaliita, mutta oikeilla valinnoilla voi päästä kohtalaiseen tulokseen. Uistinvalinnoissa on tärkeää käyttää tummia uistimia, ilman peilaavia metallipintoja. Jigatessa suosittelen käytettäväksi läpikuultavia jigejä tai mustia hileitä kimaltelevien hileiden sijaan. Kannattaa käyttää pieniä uistimia, ja uittaa niitä hitaasti mahdollisuuksien mukaan. Rasiasta kannattaa poimia runkoja, joilla on maltillinen tai olematon uinti. Uistimen uiton on myös syytä olla maltillista.

Passiivisen kalan olosuhde on luokkaa parempi, ja se näkyy välittömästi saaliissa. Hyviä onnistumisia tulee erityisesti silloin jos kala on helposti tavoitettavissa. Tyypillisesti passiivisen kalan olosuhde on silloin, kun ilmanpaine on tasainen, mutta tuulee edullisesta tuulensuunnasta. Merellä, jos olosuhteet ovat muutoin tasaiset, saattaa veden nousu hieman aktivoida kaloja. Myös kuun asennon muutokset saattavat muuttaa olosuhteen luokasta toiseen.

Passiivista kalaa kalastettaessa kannattaa panostaa tummiin väreihin, ja olosuhde kestää jo tummemmat metallipinnat kuten kuparin, ja kullan, mikäli uistimen kokonaisväritys on riittävän tumma. Jigeihin käyttäisin tummia peilaavia hileitä tummassa kumissa. Uitto saa olla rauhallista, mutta kala kestää jo normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa mieluummin olla maltillista.

Kohtalaisen aktiivisen kalan löytää yleensä silloin, kun tuulee edullisesta tuulensuunnasta, Ilmanpaine liikkuu kohtalaisella nopeudella ylös tai alas tai meriveden korkeudessa tapahtuu muutoksia. Kohtalaisen aktiivinen kala reagoi jo vaaleampiin uistimiin ja kestää, tai jopa vaatii peilaavia metallipintoja. Suosi keskivaaleita uistinvärejä, ja käytä niihin sopivia peilaavia metallipintoja. Kohtalaisen aktiivista kalaa kalastettaessa on
Lupa odottaa hyviä saaliita, koska kala liikkuu aktiivisesti. Voit uittaa uistimia normaalisti, ja käyttää normaalikokoisia uistimia. Uistimen uinti saa olla voimakasta, ja jigatessa voi käyttää painavampia päitä.

Aktiivisen kalan kalastaminen on ns. kalastuksen jokamiesluokka. Tässä olosuhteessa kaikki onnistuvat, ja saalista tulee hyvin. Kalan aktivoi yleensä voimakas ilmanpaineen muutos ja edulliset tuulensuunnat. Myös kuun asennolla saattaa olla vaikutusta asiaan. Aktiivinen kala suosii vaaleita värejä kuten valkoista, keltaista ja chartereusea. Usein myös voimakkaasti peilaavat metallipinnat ovat aktiivisen kalan toivomuslistalla. Voit uittaa uistinta normaalisti tai voimakkaasti, ja voit myös käyttää kookkaampia uistimia.

Erittäin aktiivinen kala on yllättäen haasteellinen pyydettävä. Toteutuakseen olosuhde vaatii todella voimakkaita ilmanpaineen muutoksia, jota samalla siivittävät edullisesta suunnasta puhaltavat tuulet.
Oikeilla uistinvalinnoilla päästään kuitenkin erittäin hyviin tuloksiin ja voidaan myös tavoittaa isompaa kalaa.
Erittäin aktiivinen kala vaatii yleensä voimakkaasti peilaavan metallipinnan. Uistinväreinä kannattaa käyttää vaaleita, vedessä hyvin erottuvia värejä. Uistimet saavat olla kookkaita, ja niitä voi uittaa reippaasti.

Yhteenvetona voin todeta että passiivisia kaloja kalastetaan tummilla ja mattapintaisilla uistimilla, uittaen hitaasti. Aktiivisia kaloja vastaavasti kalastetaan räikeillä ja voimakkaasti peilaavilla uistimilla. Aktiivisen kalan kalastuksessa voi, ja usein myös pitää käyttää voimakkaasti uivia uistimia ja voimakasta uittoa.

 

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit