Uistinvärien merkitsevät tekijät | Kalagurun Blogi

Kaikilla kalastaijilla on oma käsityksensä uistinväreistä. Uistimista puhuttaessa keskustelu tiivistyy, kun aletaan puhumaan ottiväreistä ja suosikkiuistimista. Olen vuosien varrella huomannut että suurin osa kalastajista puhuu ainoastaan ns. selkäväreistä, mikä on mielestäni vähiten merkitsevä tekijä silloin kun punnitaan uistimen kalastavuutta ja sopivuutta kyseiseen tilanteeseen. Usein jätetään kokonaan huomioimatta uistimen peilaavuusominaisuudet tai tummuusaste.

Selkävärin merkitys on pieni

Olen huomannut että selkävärin merkitys on usein marginaalinen, ja kala valitsee kohteensa juuri peilaavuuden ja tummuusasteen perusteella. Helposti sen huomaa silloin kun tarjoilee samalla selkävärillä esimerkiksi kahta eri tummuusastetta tai peilaavaa metallipintaa. Jos selkävärin tummuusaste on sama, voi kahdella eri selkävärillä saada yhtä hyvin kalaa samaan veneeseen, mikäli uistimien muut ominaisuudet ovat vastaavat.
Jigikalastuksessa ero vielä korostuu, jos muuttaa samanväriseen peruskumiin eriväriset hileet. Kalan nappi joko paranee tai heikkenee vaihdon seurauksena.
Uistimien kalastavuuden keskiössä ovat myös uistimen kontrastitekijät. Käyttämällä voimakkaita tumman ja vaalean kontrasteja voidaan yleisväritykseltään tummasta uistimesta tehdä näkyvä ja samalla myös kalastava.

Kirkkaalla ilmalla vaaleaa ja tummalla tummaa, vai jotenkin muuten?

Itse päätän tarjottavan uistimen tummuusasteen kalan aktiivisuuden mukaan. Pohdintani helpottamiseksi päätän kalastustilanteen aluksi, käytänkö tummia vai vaaleita uistimia. Pohdinnassa ovat myös uistinpintojen peilaavuus ja peilaavuuden voimakkuus. Näillä asetuksilla suoritan valinnat, jotka yleisesti ottaen ovat osuneet hyvin kohdalleen.

Uistinvärien käsitteissä keskeisintä mielestäni on uistimen tummuusaste. Onko uistin vaalea, keskivaalea tai tumma. Merkitsevää on onko lusikka uistimessa esimerkiksi musta vai vaalea etupinta, tai onko jigin pääsävy vaalea vai tumma. Myös vaappujen tai muiden kalanmallisten uistimien osalta käydään sama pohdinta ennen uistinvalintaa.

Peilaavuuden merkitys

Toinen merkitsevä ja usein myös ratkaiseva tekijä on uistimen peilaavuusominaisuudet ja peilaavuuden voimakkuus. Peilaavuudella tarkoitan uistimen välkehtimistä vedessä. Skaala on laaja ja liikkuu välillä valkohopea- mattakupari. Koska kontrastitekijät ovat keskeisessä osassa uistimen näkyvyyden osalta vaihtelevat, eri metallien peilaavuusominaisuudet myös uistimen tummuusasteen mukaan.
Kolmantena mietin ns. selkävärien roolin. Sen poimin tilanteen mukaan siten että se vastaa taivaanrannan väriä, mutta mielestäni se on viimekädessä lähes yhdentekevä, mikäli muut asetukset ovat kohdallaan.
On myös syytä huomata että uistimissa olevat pienet pisteet eivät yleensä vaikuta uistimen kokonaisvaikutelmaan, vaan niiden tuoma lisä on lähinnä kosmeettinen. Jotta väri olisi merkitsevä, pitää sen ylettyä uistimen päästä päähän tai jollain muulla tavalla kattaa vähintään neljännes uistimen pinta-alasta.

Mikä on vaalea, ja mikä tumma ?

Tähän kysymykseen on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on vastaajaakin. Itse luokittelen vaaleisiin väreihin valkoisen, keltaisen, vaaleanvihreän ja vaaleansinisen. Myös punaisesta skaalasta löytyvät sävyt oranssi, ja pinkki menevät tähän kategoriaan. Keskivaaleita ovat vaaleanruskea ja vaaleanharmaa. Tummia sävyjä ovat puolestaan musta, tummanruskea, tummanharmaa, tummansininen ja tummanvihreä.
Usein uistimet sisältävät näiden kaikkien yhdistelmiä, ja eri värit dominoivat erilaisissa vesi- tai valaistusominaisuuksissa.

Metallin valinta-peilaavuusominaisuudet

Uistimen peilaavuusominaisuudet ovat usein ratkaisevia, ja etenkin silloin kun kala on passiivista. Peilaavuusominaisuuksilla tarkoitan uistimen kykyä välkehtiä vedessä kyseisissä kalastusolosuhteissa. Itse suosin tummempia metalleja kuten kultaa, ja kuparia, koska voimakkaasti vedessä välkkyvä uistin vaatii todella aktiivisen kalan, jotta se uskaltaa iskemään. Jigeissä on aivan sama asia, ja suosin siellä kulta-tai kuparihileitä, tai todella passiiviselle kalalle ainoastaan mustia hileitä. Myös täysin hileettömät tummat jigit ovat olleet passiivisten päivien pelastajia. Peilaavuusominaisuudet kannattaa todentaa uittamalla uistinta vedessä.
Jos aurinko paistaa edes osittain, kannattaa uitto tehdä siten että auringonvalo osuu uistimeen. Tällöin saat kuvan uistimen peilaavuudesta.
Mattapintaiset uistimet- päivän pelastajia

Olen sitä mieltä että erilaisilla mattapintaisilla ja kokonaan maalatuilla uistimilla voidaan kattaa 90 % kalastustilanteista. Vaikeissa olosuhteissa passiivista kalaa kalastettaessa, ei uistin saa välkehtiä liian voimakkaasti. Maalatut uistinpinnat riittävät myös aktiiviselle kalalle, jos uistimet ovat vaaleita ja erottuvia.
Aivan perusvärien mustan ja valkoisen yhdistelmillä voidaan kattaa noin puolet kalastustilanteista.

Ajatukset yhteen

Kun siis valitset seuraavaksi viehettä, käy läpi asiat alla olevan muistilistan mukaan;

1) Päätä uistimen tummuusaste
2) Valitse peilaavuuden voimakkuus
3) Sovita selkäväri yleiseen valaistukseen sopivaksi.

Jos et saa tuntumaa kalaan muuta tarjousta järjestelmällisesti. Muuta yhtä ylläolevista tekijöista kerrallaan paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Kalaguru.fi palvelu antaa ennusteen kalan aktiivisuustasosta. Lisäksi saat valmiit viehesuositukset, jotka on sovitettu kalan aktiivisuuden, valon ja veden ominaisuuksien mukaan. Sieltä löydät vastauksen siihen, miksi luottokone ei toimi joka päivä.

Kalagurun tarina

Kalagurun taustavaikuttajat

Kalagurusta löytyy nyt yli 1300 viehettä eri kalalajeille ja kalastustyyleille. Käy tutustumassa mitä suosituksia saat omaan suosikkipaikkaasi ja kalastustapaasi.

Jos tykkäsit artikkelista, voit seurata Kalagurua Facebookissa. Voit myös jakaa artikkelin kavereillesi.

Kalaguru.fi palvelu kertoo kalan aktiivisuustason muutokset kolmen tunnin jaksoissa viideksi vuokaudeksi eteenpäin. Se antaa ohjeita uistinvalintaan ja uistimen uittoon. Palvelu on kiinni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen rajapinnoissa.

Lue Kalagurun blogin muut artikkelit